Kriiseissä mukana: Siilinjärven kunnan nuorisotoimen tehostetun nuorisotyön toimintamalli

Abstract

Nuorisotyön kriisivalmiutta – tehostettua nuorisotyötä – on kehitetty Suomessa Jokelan ja Kauhajoen kouluampumisten seurauksena. Allianssi, jonka yhteistyökumppaniksi liittyi myöhemmin Suomen mielenterveysseura, ovat koordinoineet hankkeita nuorisotyön kriisivalmiuteen liittyen. Hankkeissa on muun muassa luotu yhteisiä toimintamalleja sekä kehitetty nuoriso- ja kriisityön välistä yhteistyötä.

Opinnäytetyön aihe on Siilinjärven kunnan tehostetun nuorisotyön toimintamallin laatiminen. Tavoitteena oli kehittää Siilinjärven kunnan nuorisotyön kriisivalmiutta laatimalla nuorisotoimen suunnitelma nuoria koskettavien kriisitilanteiden varalle. Kriisivalmiussuunnitelman avulla nuorisotyöntekijät voivat tarvittaessa tukea nuoria ammatillisen kriisiavun ohessa. Opinnäytetyön tarkoituksena oli laatia Siilinjärven kunnan nuorisotoimelle sähköinen kriisikansio, joka sisältää kriisivalmiussuunnitelman ja tehostetun nuorisotyön toimintamallin kriisitilanteisiin.

Opinnäytetyö on tutkimuksellinen kehittämistyö, jonka tutkimusosuus on tehty kvalitatiivisesti. Siilinjärven nuorisotoimen kriisivalmiuden lähtökohdan kartoitus tehtiin henkilöstön alkukyselyllä. Pääasiallisina kohderyhminä olivat koulujen kriisityöryhmät sekä Varkauden nuorisotyö. Koulujen kriisiryhmien haastattelut toteutettiin Hyvällä mallilla- foorumin menetelmää soveltaen. Haastatteluissa oli myös teemahaastattelun elementtejä. Varkauden nuorisotoimen aineistonkeruuseen hyödynnettiin benchmarking- menetelmää. Henkilöstön alkukysely purettiin raporttiin sanalliseen muotoon. Haastattelut ja benchmarkingin analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla.

Siilinjärven kunnan nuorisotoimi on motivoitunut tehostetun nuorisotyön toteuttamiseen tarvittaessa. Koulutustarpeiksi koettiin kriisiin liittyvä perusasiat. Yksimielisiä oltiin siitä, että nuoret ovat selviytyjiä, mutta työntekijä voi olla apuna esimerkiksi tunnetyöskentelyssä ja akuutin vaiheen jälkeen tukea arkeen paluuta. Työntekijän yksi tehtävistä on tunnistaa ammatillista kriisiapua tarvitsevat nuoret ja ohjata heitä avun piiriin. Kriisitilanteessa työntekijän jaksamisesta on huolehdittava; myös työntekijöille on oltava oikeanlaista apua tarjolla oikea-aikaisesti. Tiedottamisessa suunnitelma koettiin tärkeänä tekijänä. Onnistuneeseen tiedottamiseen vaikuttaa muun muassa suunnitelma ja toiminta viestintävastuiden jaosta. Haasteen voi olla esimerkiksi väärän tiedon leviäminen. Kriisitilanteissa on haasteena jokaisen tilanteen erilaisuus, mutta ajantasainen suunnitelma auttaa toimimaan tilanteessa. Tulevaisuudessa toivottiin entistä tiiviimpää ja toimivampaa monitoimijaista yhteistyötä nuoria koskettavissa kriisitilanteissa.