Sopraano nykymusiikissa : Äänenkäytön mahdollisuuksien sekä vokaalimusiikin notaation ratkaisuja Sohrab Udumanin teoksessa “Cassandra” ja Jürg Wyttenbachin teoksessa “Encore!”
Kallastu, Kai (2010)
Kallastu, Kai
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010060911830
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010060911830
Tiivistelmä
Opinnäytetyössäni "Sopraano nykymusiikissa. Äänenkäytön mahdollisuuksien sekä vokaalimusiikin notaation ratkaisuja Sohrab Udumanin teoksessa “Cassandra” ja Jürg Wyttenbachin teoksessa “Encore!” tarkastelen kahden nykymusiikkiteoksen nuotinnustapoja äänen tuottamisen kannalta. Teokset ovat osa taiteellista Pärnun Nykymusiikin Päivijen projektia. Kerron opinnäytetyössä teoksien harjoittelemisesta, yhteistyöstä muusikoiden kanssa sekä analysoin teoksissa käytettyjä nuotinnuksen ratkaisuja.
Tarkastelen uuden laulumusiikin nuotinnusta hyvin käytännönläheisesti. Tutkin sitä, miten erilaiset nuotinnukset kuvaavat musiikin tapahtumia ja toisaalta laulajan ääniinstrumentin toimintaa klassisen laulutekniikan nä-kökulmasta. Vastaan työssäni kysymyksiin (1) miten nykyvokaalimusiikki toimii klassisen laulajan koulutuksen saaneen esittäjän kannalta, (2) miten se poikkeaa klassisesta laulutavasta ja (3) mitä sen esittäminen tarjoaa klassiselle laulajalle.
Analysoinnin pohjana oli kaksi vokaalimusiikin tekniikkaa luonnehtivaa yleiskäsitettä: klassista tyyliä sekä tekniikkaa edustava bel canto sekä 1950-luvulla syntynyt käsite uusi vokalismi. Työni teoreettisen viitekehyksen pohjana käytän ensisijaisesti säveltäjä Michael Edward Edgertonin kokeisiin ja väitöskirjaan pohjautuvaa kirjaa The 21st century voice: Contemporary and traditional extra-normal voice.
Työ on laajentanut käsitystäni laulamisen potentiaalisista mahdollisuuksista sekä antanut arvokasta käytännön kokemusta vaativan uuden vokaalimusiikin esittämisestä. Projektini puitteissa tuli selväksi, että vankka äänen-muodostuksellinen pohja on välttämättön jokaisen musiikin laulamisessa. Ns ekstreemiset ääniefektit ovat helppoa toteuttaa, jos tietää tarkkaan, mihiin tilaan äänellä täytyy palata. Tämä kokemus auttaa myös jokapäiväisessä käytännön työssäni laulajana.
Projektini avaa mahdollisuuden tutkia äänenkäytön mahdollisuuksia edelleen, sekä kehittää uuden laulumusiikin opetukseen oppimateriaalia, joka sisältäisi yhteenvedon nykyvokaalimusiikin erilaisista notaatiotavoista sekä analysoinnin erilaisten notaatiotapojen käytännönläheisyydestä.
Tarkastelen uuden laulumusiikin nuotinnusta hyvin käytännönläheisesti. Tutkin sitä, miten erilaiset nuotinnukset kuvaavat musiikin tapahtumia ja toisaalta laulajan ääniinstrumentin toimintaa klassisen laulutekniikan nä-kökulmasta. Vastaan työssäni kysymyksiin (1) miten nykyvokaalimusiikki toimii klassisen laulajan koulutuksen saaneen esittäjän kannalta, (2) miten se poikkeaa klassisesta laulutavasta ja (3) mitä sen esittäminen tarjoaa klassiselle laulajalle.
Analysoinnin pohjana oli kaksi vokaalimusiikin tekniikkaa luonnehtivaa yleiskäsitettä: klassista tyyliä sekä tekniikkaa edustava bel canto sekä 1950-luvulla syntynyt käsite uusi vokalismi. Työni teoreettisen viitekehyksen pohjana käytän ensisijaisesti säveltäjä Michael Edward Edgertonin kokeisiin ja väitöskirjaan pohjautuvaa kirjaa The 21st century voice: Contemporary and traditional extra-normal voice.
Työ on laajentanut käsitystäni laulamisen potentiaalisista mahdollisuuksista sekä antanut arvokasta käytännön kokemusta vaativan uuden vokaalimusiikin esittämisestä. Projektini puitteissa tuli selväksi, että vankka äänen-muodostuksellinen pohja on välttämättön jokaisen musiikin laulamisessa. Ns ekstreemiset ääniefektit ovat helppoa toteuttaa, jos tietää tarkkaan, mihiin tilaan äänellä täytyy palata. Tämä kokemus auttaa myös jokapäiväisessä käytännön työssäni laulajana.
Projektini avaa mahdollisuuden tutkia äänenkäytön mahdollisuuksia edelleen, sekä kehittää uuden laulumusiikin opetukseen oppimateriaalia, joka sisältäisi yhteenvedon nykyvokaalimusiikin erilaisista notaatiotavoista sekä analysoinnin erilaisten notaatiotapojen käytännönläheisyydestä.