Käyttäjien näkemyksiä REKO lähiruokaryhmä Oulun kehittämisestä ja toimintamallin tulevaisuudesta
Pönkkö, Saara (2019)
Pönkkö, Saara
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201905159888
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201905159888
Tiivistelmä
Ruuantuotanto on tulevaisuudessa kasvava ala, jonka kasvuennusteet perustuvat ensisijaisesti väestönkasvuun. Vuonna 2030 maailmassa tarvitaan merkittävästi nykyistä enemmän ruokaa, energiaa ja vettä. Globaalista näkökulmasta elintarvikeala käy parhaillaan läpi suurta murrosta ja siitä riippuu, miten maapallon tuleva väestö pystytään ruokkimaan ja mitkä ovat ruuantuotannon ympäristövaikutukset. Yksi osanen ruuantuotannon ympäristövaikutusten hillinnässä on lähiruoka, joka on myös yksi maamme ruokapolitiikan painopisteistä. Poliittisin toimenpitein myös edistetään luomu- ja lähiruoka-ajattelun yleistymistä tukemalla kestävää kehitystä, maaseudun mahdollisuuksia ja paikallisen tuotannon kehittämistä. Lähiruoka onkin vakiintumassa trendistä pysyväksi ilmiöksi.
Pohjois-Pohjanmaan alueella elintarvikealan kehitystä edistää muiden muassa ELYKE – Elintarvikealan yritysten tarpeet Pohjois-Pohjanmaalla -hanke, jonka tavoitteena on selvittää alueella toimivien elintarvikeyritysten nykytilanne sekä toiminnan kehittämisen suunnat ja tarpeet. ELYKE-hankkeen toimeksiannosta tässä tutkimuksessa selvitettiin Webropol-kyselyllä REKO lähiruokaryhmä Oulun kuluttajien ja tuottajien näkemyksiä ja toiveita ryhmän kehittämisestä ja tulevaisuudesta sekä REKO-toimintamallin tulevaisuudesta yleisellä tasolla. Lisäksi selvitettiin kuluttajien ostopäätökseen vaikuttavia tekijöitä sekä tuottajien kehitystarpeita yritystoimintaansa liittyen.
Sekä tuottaja- että kuluttajakyselyiden vastausten ja muiden aiheeseen liittyvien tutkimusten perusteella REKO-toimintamallin merkitys lähiruuan myyntikanavana tulee tulevaisuudessa säilymään tai jopa kasvamaan, mutta varsinkin kasvu edellyttää sekä konseptin että tuottajien toiminnan kehittymistä, jotta lähiruoan suosion kasvun tarjoama potentiaali saadaan konkretisoitumaan myynniksi. Tuottajien myynnin ja markkinoinnin osaamisen kehittäminen sekä eri tuottajien yhteistyö näillä osa-alueilla nähtiin keskeisenä kehitystarpeena.
Uuden jakopaikan lisääminen Oulun keskustan pohjoispuolelle esimerkiksi Linnanmaan yliopistokampukselle ja REKO lähiruokaryhmä Oulun sisäisen markkinoinnin kehittäminen ovat kaksi tärkeintä kehittämistoimenpidettä. Niillä voitaisiin saada isompi osuus ryhmän yli 16 000 lähiruuasta kiinnostuneesta jäsenestä aktivoitumaan maksaviksi asiakkaiksi.
Pohjois-Pohjanmaan alueella elintarvikealan kehitystä edistää muiden muassa ELYKE – Elintarvikealan yritysten tarpeet Pohjois-Pohjanmaalla -hanke, jonka tavoitteena on selvittää alueella toimivien elintarvikeyritysten nykytilanne sekä toiminnan kehittämisen suunnat ja tarpeet. ELYKE-hankkeen toimeksiannosta tässä tutkimuksessa selvitettiin Webropol-kyselyllä REKO lähiruokaryhmä Oulun kuluttajien ja tuottajien näkemyksiä ja toiveita ryhmän kehittämisestä ja tulevaisuudesta sekä REKO-toimintamallin tulevaisuudesta yleisellä tasolla. Lisäksi selvitettiin kuluttajien ostopäätökseen vaikuttavia tekijöitä sekä tuottajien kehitystarpeita yritystoimintaansa liittyen.
Sekä tuottaja- että kuluttajakyselyiden vastausten ja muiden aiheeseen liittyvien tutkimusten perusteella REKO-toimintamallin merkitys lähiruuan myyntikanavana tulee tulevaisuudessa säilymään tai jopa kasvamaan, mutta varsinkin kasvu edellyttää sekä konseptin että tuottajien toiminnan kehittymistä, jotta lähiruoan suosion kasvun tarjoama potentiaali saadaan konkretisoitumaan myynniksi. Tuottajien myynnin ja markkinoinnin osaamisen kehittäminen sekä eri tuottajien yhteistyö näillä osa-alueilla nähtiin keskeisenä kehitystarpeena.
Uuden jakopaikan lisääminen Oulun keskustan pohjoispuolelle esimerkiksi Linnanmaan yliopistokampukselle ja REKO lähiruokaryhmä Oulun sisäisen markkinoinnin kehittäminen ovat kaksi tärkeintä kehittämistoimenpidettä. Niillä voitaisiin saada isompi osuus ryhmän yli 16 000 lähiruuasta kiinnostuneesta jäsenestä aktivoitumaan maksaviksi asiakkaiksi.