Näkemyksiä muistiasiakkaan hyvästä hoidosta

Abstract

Väestön ikääntyminen ja siitä johtuvat sairaudet lisäävät jatkuvasti palveluntarvetta ja kustannuksia sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla. Kustannuksiltaan merkittävin sairausryhmä on etenevät muistisairaudet. Palveluntarpeiden ja kustannusten kasvuun voidaan vaikuttaa muistioireiden varhaisella tunnistamisella. Myös oikea-aikaisella hoidon, kuntoutuksen ja tuen turvaamisella pyritään hillitsemään kustannusten ja palveluntarpeiden kasvua. Samoilla keinoilla voidaan lisäksi parantaa sairastuneiden toimintakykyä ja elämänlaatua. Tämän opinnäytetyön lähtökohtana oli tutkia muistisairauteen sairastuneelle ihmiselle tarjolla olevaa hoitoa sekä hoitoketjujen olemassaoloa. Työssä on huomioitu myös muistisairauksien ennaltaehkäisy ja vaaratekijöiden tunnistaminen.

Opinnäytetyössämme tarkastellaan muistiasiakkaan hoidon kokonaisuutta kuvailevan kirjallisuuskatsauksen menetelmällä. Katsaukseen valikoidun aineiston analysointi on toteutettu kvalitatiiviselle tutkimukselle sopivaa sisällönanalyysia käyttäen. Opinnäytetyömme tavoitteena on muodostaa yhteenvetoa muistiasiakkaan hyvän hoidon ja palvelujen kokonaisuudesta. Tässä opinnäytetyössä tuotetulla tiedolla tavoitellaan myös käsitystä siitä, kuinka muistiasiakkaan hyvä hoito ja hoitopolku toteutuvat. Opinnäytetyö on toteutettu Oulun ammattikorkeakoulussa osana hoitotyön koulutusohjelmaa.

Päätuloksina tutkimuksessa havaittiin, että muistiasiakkaan hyvä hoito sisältää riittävän ja oikea-aikaisen tiedon saannin sekä tietyn yhteyshenkilön, ammattilaisen, johon voisi olla yhteydessä, kun apua tarvitaan. Tietoa tarvitaan sairaudesta, palveluista ja myös ennusteesta siinä määrin kuin se on mahdollista. Yhteyshenkilö puolestaan toimisi hoitopolun ja eri palveluvaihtoehdot tuntevana kontaktina, jonka merkitys omaishoitajan jaksamiselle ja koko perheen hyvinvoinnille voi olla hyvinkin suuri.

Opinnäytetyönä tuotettavasta tiedosta hyötyvät muistiongelmien kanssa alkutaipaleella olevien ihmisten sekä heidän omaistensa lisäksi terveydenhuollon ammattihenkilöt, alan opiskelijat ja opettajat. Emme löytäneet tutkimustietoa muistisairauteen sairastuneiden itsensä kokemuksista muistisairauksien hoidosta tai hoitoketjuista. Tässä voisi olla tarpeellinen ja uusia näkökulmia tuova jatkotutkimusaihe.

As the population gets older the diseases related to aging increase as well. This results in increased need of services and higher costs within social welfare and health care. In particular, the costs of memory disorders will become higher. When trying to manage the growth of costs it is important to recognize the progressive memory disorders at an early phase, and to treat and support the customers (patients) so that their activities of daily living and quality of life could be maintained as long as possible. The starting point for this thesis was to study the care that is available for a person who is diagnosed with a memory disease. Also, preventive actions and recognition of the risk factors were considered.

In our thesis, we used descriptive literary review as our method. The included material was analyzed using the qualitative method of content analysis. The target was to summarize the views on what is good care and services for a memory customer. We also aimed at finding out how the good care and services are actualized. This thesis has been done in Oulu University of Applied Sciences as a part of nursing degree programme.

The main results of our study were that from the caregiver’s and patient’s point of view, good care includes getting adequate and timely information about the disease, services and prognosis. In addition, good care is about having a professional contact to whom the caregiver (or patient) can turn to when help or advice about the available services is needed. The well-being of caregiver and the whole family is important for all parties and can be supported often simply by having a possibility to call someone and share the worries.

The information presented in this thesis could be useful to people with a memory disease diagnosis (at an early phase), to their family members, and to the professionals, students and teachers within health care. We did not find research information based solely on the experiences of those who had been diagnosed with memory diseases. The memory patients' own views and experiences of care and services could be an interesting and necessary field to examine in the future.