Tulorekisterin tuomat muutokset palkanlaskentaan ja lakisääteisille sidosryhmille
Nordling, Henna (2019)
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019051510059
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019051510059
Tiivistelmä
Vuoden 2019 alussa Suomessa tuli voimaan palkkatietojen ilmoittaminen valtakunnalliseen yhteiseen tietokantaan, tulorekisteriin. Tutkimukseni tulorekisterin voimaantulosta syntyi käytännön kautta, sillä työskentelen palkanlaskijana ja olen ollut rakentamassa yrityksemme tulorekisterin vaatimia toimintatapoja. Tutkimusongelmana on tulorekisterin tuomat muutokset palkanlaskijan arkeen sekä kaikille lakisääteisille sidosryhmille, jotka liittyvät vahvasti palkkahallintoon. Tutkimukseni tehtävä on selvittää näitä muutoksia ja pohtia, onko tulorekisterin tulo palkanlaskijan työtä helpottava vai työllistävä uudistus.
Tutkimusmenetelmänä käytettiin kvalitatiivista eli laadullista tutkimusta. Sen pyrkimyksenä on ymmärtää kokonaisvaltaisesti tutkittavan kohteen laatua, ominaisuuksia ja merkityksiä. Tässä tutkimuksessa on käytetty aineistonkeruumenetelmänä teoreettista tietoa verohallinnon tulorekisteriä koskevalta internet-sivustolta, eri viranomaistahojen tietopankkeja koskien ilmoitusmenetelmiä sekä palkkahallinnon teoriakirjallisuutta. Tutkimusaineistojen lähteet ovat suurimaksi osaksi sähköisiä, johtuen käsiteltävän aiheen ajankohtaisuudesta. Kirjallisuuden lähteitä on käsitelty kattamaan vertailtaessa aikaa ennen tutkittavan kohteen, tulorekisterin, käyttöönottoa. Ajankohtaiset lait ja säännökset ovat Finlexin ajantasaisesta tietokannasta. Tämän lisäksi lähetin kahdelle palkanlaskijalle sähköpostikyselyn. Kummallakin heistä on 20-30 vuoden kokemus palkanlaskennan työtehtävistä, joten he olivat sopivia haastateltavia tutkimukseen. Näiden kahden vastauksien lisäksi pohdin muutoksia oman työni kautta.
Kyseisen rekisterin päällimmäisenä tarkoituksena oli saada kevennettyä byrokraattista työtaakkaa jakamalla sitä tasaisesti ympäri kalenterivuoden ja yksinkertaistaa palkkailmoitusten luontia. Automatisoimalla ilmoitusten tekoa inhimillisten virheiden riski on pienentynyt. Minä ja kaksi haastattelemaani palkanlaskijaa kokivat tulorekisten työtä helpottavaksi asiaksi, sillä muun muassa eri ilmoitusten aiheuttama byrokraattinen taakka on tasautunut tammikuun sijaan koko vuodelle ja yksi ilmoitus kattaa monta viranomaistahoa.
Tutkimusmenetelmänä käytettiin kvalitatiivista eli laadullista tutkimusta. Sen pyrkimyksenä on ymmärtää kokonaisvaltaisesti tutkittavan kohteen laatua, ominaisuuksia ja merkityksiä. Tässä tutkimuksessa on käytetty aineistonkeruumenetelmänä teoreettista tietoa verohallinnon tulorekisteriä koskevalta internet-sivustolta, eri viranomaistahojen tietopankkeja koskien ilmoitusmenetelmiä sekä palkkahallinnon teoriakirjallisuutta. Tutkimusaineistojen lähteet ovat suurimaksi osaksi sähköisiä, johtuen käsiteltävän aiheen ajankohtaisuudesta. Kirjallisuuden lähteitä on käsitelty kattamaan vertailtaessa aikaa ennen tutkittavan kohteen, tulorekisterin, käyttöönottoa. Ajankohtaiset lait ja säännökset ovat Finlexin ajantasaisesta tietokannasta. Tämän lisäksi lähetin kahdelle palkanlaskijalle sähköpostikyselyn. Kummallakin heistä on 20-30 vuoden kokemus palkanlaskennan työtehtävistä, joten he olivat sopivia haastateltavia tutkimukseen. Näiden kahden vastauksien lisäksi pohdin muutoksia oman työni kautta.
Kyseisen rekisterin päällimmäisenä tarkoituksena oli saada kevennettyä byrokraattista työtaakkaa jakamalla sitä tasaisesti ympäri kalenterivuoden ja yksinkertaistaa palkkailmoitusten luontia. Automatisoimalla ilmoitusten tekoa inhimillisten virheiden riski on pienentynyt. Minä ja kaksi haastattelemaani palkanlaskijaa kokivat tulorekisten työtä helpottavaksi asiaksi, sillä muun muassa eri ilmoitusten aiheuttama byrokraattinen taakka on tasautunut tammikuun sijaan koko vuodelle ja yksi ilmoitus kattaa monta viranomaistahoa.