Kompostilämpöä. Lämmön johtaminen kompostista case-tilan kasvihuoneeseen
Pennanen, Susanna (2019)
Lataukset:
Pennanen, Susanna
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019051610172
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019051610172
Tiivistelmä
Maatiloilla syntyy tuotannon yhteydessä vuosittain suuria määriä biohajoavaa jätettä. Useimmille tiloille biojäte on vain jätettä, joka sitoo itseensä työaikaa ja aiheuttaa tilalle rahallista tappiota. Esimerkiksi ruokintapöydille jäävät rehun rippeet joutuvat ruokintapöydältä usein muiden hajoavien tuotteiden kanssa niille tarkoitetulle sijoituspai-kalle, missä rehun tähteistä saatava hyöty on olematon. Kuitenkin oikein kompostoituna näistäkin jätteistä tilalli-set voisivat saada rahallista hyötyä. Kompostissa elävien mikrobien ja pieneliöiden työskentelyn sivutuotteena syntyy lämpöenergiaa, jonka annetaan haihtua useimmista komposteista hyödyntämättömänä ilmaan. Lämpö-energian talteen ottaminen ja johtaminen tuotantotiloihin on ekologinen tapa parantaa tilan energiatehokkuutta ja muuttaa aiemmin arvoton biojäte arvokkaaksi maanparannusaineeksi.
Opinnäytetyö oli käytännössä toteutettavatutkimus, jossa tutkittiin kompostointiin ja siihen liittyviä tekijöitä sekä kompostoitumisen yhteydessä syntyvän lämmön johtamista case-tilan kotitalouskäytössä olevaan kasvihuonee-seen. Työhön investoidut rakennustarvikkeita, kuten vesiputkistoa ja vesikiertopatteria voidaan käyttää opinnäy-tetyön jälkeen uudestaan.
Tutkimuksen suunnittelu aloitettiin keväällä 2018 opinnäytetyön aloituskokouksella. Kompostin ja patteriston ra-kentaminen aloitettiin 24.8.2018. Kompostin sisälle asennetun vesiputkiston avulla lämpöä johdettiin kasvihuo-neessa sijaitsevaan vesikiertopatteriin, joka lämmitti kasvihuonetta. Kompostista ja sen tuottamasta lämmöstä kerättiin dataa 63 päivän ajan pienillä nappimittareilla ja 73 päivän ajan manuaalisesti. Kerättävy tieto purettiin marraskuussa 2018 Excel-taulukkoihin, jonka jälkeen kompostin lämmittämän veden lämpötiloja ruettiin tarkaste-lemaan. Kompostista manuaalisesti kerätty tieto kirjattiin vihkoon ja kirjattua tietoa käytettiin mittareilla kerätyn tiedon ohessa. Kerättyjä tietoja vertailemalla pystyttiin parantamaan tuloksien luotettavuutta.
Tutkimuksessa lämpöenergian siirtäminen kasvihuoneeseen onnistui ja tutkimuksen aikana onnistuttiin määrittä-mään kompostoitumiseen vaikuttavia tekijöitä ja kuinka mitä seuraavissa kokeissa tulisi välttää ja huomioida läm-möntuotannon tehostamiseksi. Toimeksiantaja voi saatujen tuloksien pohjalta pohtia olisiko kompostin hyödyntä-minen kannattavaa tilan tuotantotilojen lämmittämisessä. Sen lisäksi toimeksiantaja voi pohtia kompostoitumisen jälkituotteena syntyvän kompostimullan hyödyntämistä maanparannusaineena tilan pelloilla.
Opinnäytetyö oli käytännössä toteutettavatutkimus, jossa tutkittiin kompostointiin ja siihen liittyviä tekijöitä sekä kompostoitumisen yhteydessä syntyvän lämmön johtamista case-tilan kotitalouskäytössä olevaan kasvihuonee-seen. Työhön investoidut rakennustarvikkeita, kuten vesiputkistoa ja vesikiertopatteria voidaan käyttää opinnäy-tetyön jälkeen uudestaan.
Tutkimuksen suunnittelu aloitettiin keväällä 2018 opinnäytetyön aloituskokouksella. Kompostin ja patteriston ra-kentaminen aloitettiin 24.8.2018. Kompostin sisälle asennetun vesiputkiston avulla lämpöä johdettiin kasvihuo-neessa sijaitsevaan vesikiertopatteriin, joka lämmitti kasvihuonetta. Kompostista ja sen tuottamasta lämmöstä kerättiin dataa 63 päivän ajan pienillä nappimittareilla ja 73 päivän ajan manuaalisesti. Kerättävy tieto purettiin marraskuussa 2018 Excel-taulukkoihin, jonka jälkeen kompostin lämmittämän veden lämpötiloja ruettiin tarkaste-lemaan. Kompostista manuaalisesti kerätty tieto kirjattiin vihkoon ja kirjattua tietoa käytettiin mittareilla kerätyn tiedon ohessa. Kerättyjä tietoja vertailemalla pystyttiin parantamaan tuloksien luotettavuutta.
Tutkimuksessa lämpöenergian siirtäminen kasvihuoneeseen onnistui ja tutkimuksen aikana onnistuttiin määrittä-mään kompostoitumiseen vaikuttavia tekijöitä ja kuinka mitä seuraavissa kokeissa tulisi välttää ja huomioida läm-möntuotannon tehostamiseksi. Toimeksiantaja voi saatujen tuloksien pohjalta pohtia olisiko kompostin hyödyntä-minen kannattavaa tilan tuotantotilojen lämmittämisessä. Sen lisäksi toimeksiantaja voi pohtia kompostoitumisen jälkituotteena syntyvän kompostimullan hyödyntämistä maanparannusaineena tilan pelloilla.