Erityistilanteiden yksikkö - osaamisen sekä kaluston kartoitus ja kehitys
Snirvi, Lauri; Niskanen, Tuomas (2019)
Snirvi, Lauri
Niskanen, Tuomas
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019051610215
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019051610215
Tiivistelmä
Suuronnettomuudessa ja monipotilastilanteissa vaadittavien resurssien määrä kasvaa käytettävien resurssien yli ja näin ollen tilanteisiin varautuminen on ensisijaisen tärkeää. Opinnäytetyön tarkoituksena on kartoittaa Pirkanmaan pelastuslaitoksen erityistilanteiden yksikön valmiuksia vastata nykypäivän ensihoidollisiin haasteisiin. Tavoitteena on kartoittaa ja kehittää henkilöstön osaamista ja kalustoa. Opinnäytetyössä myös perehdytään erityistilanteiden yksikön mahdollisiin toimintatapoihin (triage, cABC, TECC)
Opinnäytetyön aineisto kerättiin tilastoraportista ja kyselylomakkeen avulla. Tilastoraportista kerättiin yksikön hälytysten tehtäväkoodit, aikavälin tehtävät määrällisesti sekä mahdolliset yksikön peruuttamiset matkan aikana tehtävälle. Yksikön henkilöstölle lähetetyn kyselyn tarkoituksena oli kartoittaa henkilöstön koulutusta ja osaamista erityistilanteiden yksikössä toimimiseen ja kehittää yksikön toimintaa tulevaisuudessa.
Tilastoraportista tehdyn analyysin perusteella erityistilanteiden yksikön tehtävien kokonaismäärä tutkitulla ajanjaksolla oli 115 kpl, joista peruutuksia oli 55 kpl. Yksikköä oli myös hälytetty tehtävävasteen ulkopuolisille tehtäville. Henkilöstön koulutuksen merkitystä osaamisessa ei kyselystä saatujen vastausten pienen otannan takia pystytty selvittämään. Vastauksista käy kuitenkin ilmi, että lisäkoulutusta sekä yhtenäistä koulutusta kaivataan, muun muassa simulaatiokoulutusta ja yhteistyötoimintaa viranomaisten välillä. Saadut tulokset ovat kuitenkin odotetunlaisia, sillä yksikkö on uusi ja hakee vielä paikkaansa päivittäistoiminnassa.
Opinnäytetyön aineisto kerättiin tilastoraportista ja kyselylomakkeen avulla. Tilastoraportista kerättiin yksikön hälytysten tehtäväkoodit, aikavälin tehtävät määrällisesti sekä mahdolliset yksikön peruuttamiset matkan aikana tehtävälle. Yksikön henkilöstölle lähetetyn kyselyn tarkoituksena oli kartoittaa henkilöstön koulutusta ja osaamista erityistilanteiden yksikössä toimimiseen ja kehittää yksikön toimintaa tulevaisuudessa.
Tilastoraportista tehdyn analyysin perusteella erityistilanteiden yksikön tehtävien kokonaismäärä tutkitulla ajanjaksolla oli 115 kpl, joista peruutuksia oli 55 kpl. Yksikköä oli myös hälytetty tehtävävasteen ulkopuolisille tehtäville. Henkilöstön koulutuksen merkitystä osaamisessa ei kyselystä saatujen vastausten pienen otannan takia pystytty selvittämään. Vastauksista käy kuitenkin ilmi, että lisäkoulutusta sekä yhtenäistä koulutusta kaivataan, muun muassa simulaatiokoulutusta ja yhteistyötoimintaa viranomaisten välillä. Saadut tulokset ovat kuitenkin odotetunlaisia, sillä yksikkö on uusi ja hakee vielä paikkaansa päivittäistoiminnassa.
