Osallistava kirjaaminen perhekuntoutuksen menetelmäksi
Pulkkinen, Anne (2019)
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019051810522
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019051810522
Tiivistelmä
Opinnäytetyöni toimeksiantajana on Kuopion kaupungin perusturvan palvelualueen lapsiperhepalveluihin kuuluva Mäntyrinteen perhetukikeskuksen perhekuntoutus -yksikkö, jossa myös itse työskentelen. Yksikössä tehdään laitosperhekuntoutusta ja avoperhekuntoutusta perheiden kodeissa. Asiakkaan osallisuuden ollessa paljon esillä, näimme tärkeänä vahvistaa sen toteutumista asiakastyössä myös meidän yksikössämme.
Aiemmissa tutkimuksissa on todettu, että osallistava kirjaaminen -menetelmä mahdollistaa asiakkaan osallisuuden vahvistamisen omassa asiassaan. Opinnäytetyöni antoi mahdollisuuden tämän menetelmän siirtämiseen käytäntöön tavoitteellisesti ja suunnitellusti, käytännön työelämää tukien. Kokosimme työyhteisömme jäsenistä vapaaehtoisista koostuvan kehittämistiimin, joka vastasi menetelmän käytön suunnittelusta, kokeilusta ja arvioinnista. Menetelmän kokeilujakso oli 1.11.2018-28.2.2019, minkä aikana kertyneiden kokemusten perusteella päätimme ottaa menetelmän käyttöön yksikössämme. Erityisesti kuukausikoostetta ja väliarviointia tehdessä menetelmän käyttöä suositellaan.
Opinnäytetyöni on tutkimuksellinen kehittämistyö, jonka lähestymistapana on tapaustutkimus. Tutkimusaineisto koostuu kehittämisryhmän suunnitteluvaiheen muistiinpanoista, väliarviointiin ja loppuarviointiin liittyvien ryhmähaastatteluiden sekä työntekijöiden lomakehaastattelujen ja asiakkaiden kyselylomakevastauksista. Analysoin aineiston aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä.
Tutkimustulosten mukaan osallistava kirjaaminen -menetelmä hyödyttää sekä asiakasta, että työntekijää asiakastyössä. Asiakkaat kokivat, että asiakirjojen näkemisestä oli selvästi hyötyä erityisesti aiempien läpikäytyjen asioiden muistamisessa. Yhdessä kirjaaminen oli auttanut ymmärtämään oman perheen tilannetta ja asiakas oli tiennyt missä mennään sekä mitä mieltä työntekijä on hänen tilanteestaan. Kaikki vastaajat toivoivat osallistavan kirjaamisen menetelmää käytettävän. Menetelmä antaa hyvän mahdollisuuden vahvistaa asiakkaan osallisuutta.
Kehittämistyötä edesauttoivat aiemmin todetut hyvät kokemukset menetelmästä muualla ja aiemmat tutkimustulokset menetelmän puolesta, aiheen ajankohtaisuus, merkittävyys työntekijän ja asiakkaan kannalta, konkreettisen tekemisen suunnitelmallinen ja tavoitteellinen seuranta sekä työyhteisön sitouttaminen menetelmän käyttöön kirjaamalla menetelmän käyttö yksiköstä tehtyihin palvelukuvauksiin.
Tämä opinnäytetyö on yksi esimerkki, miten kehittämistyötä voi tehdä käytännössä. Se auttaa työelämän kehittäjiä suunnittelemaan käytännöllisiä kehittämisprosesseja. Tulevaisuudessa olisi tärkeää tutkia yhdessä kirjaamisen vaikuttavuutta asiakasnäkökulmasta sekä toteuttaa jonkin ajan kuluttua työyhteisössä menetelmän käyttöön liittyvä kysely sen juurruttamisen vahvistamiseksi.
Aiemmissa tutkimuksissa on todettu, että osallistava kirjaaminen -menetelmä mahdollistaa asiakkaan osallisuuden vahvistamisen omassa asiassaan. Opinnäytetyöni antoi mahdollisuuden tämän menetelmän siirtämiseen käytäntöön tavoitteellisesti ja suunnitellusti, käytännön työelämää tukien. Kokosimme työyhteisömme jäsenistä vapaaehtoisista koostuvan kehittämistiimin, joka vastasi menetelmän käytön suunnittelusta, kokeilusta ja arvioinnista. Menetelmän kokeilujakso oli 1.11.2018-28.2.2019, minkä aikana kertyneiden kokemusten perusteella päätimme ottaa menetelmän käyttöön yksikössämme. Erityisesti kuukausikoostetta ja väliarviointia tehdessä menetelmän käyttöä suositellaan.
Opinnäytetyöni on tutkimuksellinen kehittämistyö, jonka lähestymistapana on tapaustutkimus. Tutkimusaineisto koostuu kehittämisryhmän suunnitteluvaiheen muistiinpanoista, väliarviointiin ja loppuarviointiin liittyvien ryhmähaastatteluiden sekä työntekijöiden lomakehaastattelujen ja asiakkaiden kyselylomakevastauksista. Analysoin aineiston aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä.
Tutkimustulosten mukaan osallistava kirjaaminen -menetelmä hyödyttää sekä asiakasta, että työntekijää asiakastyössä. Asiakkaat kokivat, että asiakirjojen näkemisestä oli selvästi hyötyä erityisesti aiempien läpikäytyjen asioiden muistamisessa. Yhdessä kirjaaminen oli auttanut ymmärtämään oman perheen tilannetta ja asiakas oli tiennyt missä mennään sekä mitä mieltä työntekijä on hänen tilanteestaan. Kaikki vastaajat toivoivat osallistavan kirjaamisen menetelmää käytettävän. Menetelmä antaa hyvän mahdollisuuden vahvistaa asiakkaan osallisuutta.
Kehittämistyötä edesauttoivat aiemmin todetut hyvät kokemukset menetelmästä muualla ja aiemmat tutkimustulokset menetelmän puolesta, aiheen ajankohtaisuus, merkittävyys työntekijän ja asiakkaan kannalta, konkreettisen tekemisen suunnitelmallinen ja tavoitteellinen seuranta sekä työyhteisön sitouttaminen menetelmän käyttöön kirjaamalla menetelmän käyttö yksiköstä tehtyihin palvelukuvauksiin.
Tämä opinnäytetyö on yksi esimerkki, miten kehittämistyötä voi tehdä käytännössä. Se auttaa työelämän kehittäjiä suunnittelemaan käytännöllisiä kehittämisprosesseja. Tulevaisuudessa olisi tärkeää tutkia yhdessä kirjaamisen vaikuttavuutta asiakasnäkökulmasta sekä toteuttaa jonkin ajan kuluttua työyhteisössä menetelmän käyttöön liittyvä kysely sen juurruttamisen vahvistamiseksi.