Lapsiperheiden palvelutarjotin : Sähköisten työvälineiden käyttö terveydenhoitajien näkökulmasta

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, millainen Lapsiperheiden palvelutarjotin on käytettävyydeltään ja kuinka terveydenhoitajat voivat sitä hyödyntää työssään lapsiperheiden kanssa. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tietoa uuden sähköisen työvälineen käyttöönotosta terveydenhuollossa. Lapsiperheiden palvelutarjotin on kehitetty 6Aikahankeessa yhteistyössä Oulun kaupungin ja alueen eri toimijoiden kanssa. Lapsiperheiden palvelutarjotin on digitaalinen ympäristö palveluihin hakeutumiseen, ohjaukseen ja neuvontaa varten, ja se tukee asetusten mukaista äitiys- ja lastenneuvolan toimintaa.

Tutkimuksen aineisto kerättiin joulukuussa 2017 teemahaastattelujen avulla. Haastattelut toteutettiin Oulussa kahtena ryhmähaastatteluna. Yhteensä haastatteluihin osallistui yhdeksän terveydenhoitajaa. Aineisto analysoitiin käyttäen induktiivista eli aineistolähtöistä sisällönanalyysia. Aineiston analysoinnilla muodostui kolme pääkategoriaa: Terveydenhoitajien näkemyksiä sähköisistä työvälineistä, Lapsiperheiden palvelutarjottimen käytettävyys ja hyödyntäminen. Tulosten mukaan Lapsiperheiden palvelutarjottimen käytettävyyttä voidaan parantaa kehittämällä sivustoa ja korjaamaan sivuston teknisiä ominaisuuksia. Terveydenhoitajat näkevät Lapsiperheiden palvelutarjottimen suurimman hyödyn asiakkaiden ohjaamisessa luotettavalle sivustolle. Valveutuneiden asiakkaiden ohjaaminen Lapsiperheiden palvelutarjottimelle vapauttaa mahdollisesti aikaresurssia sitä tarvitsevimmille asiakkaille.

Tutkimuksessa selvitettiin TAM-mallin avulla, mitkä ovat ne tekijät, jotka vaikuttavat terveydenhoitajien käyttöaikomukseen käyttää Lapsiperheiden palvelutarjotinta. Tuloksista nousi esille viisi tekijää, joilla nähdään olevan vaikutusta Lapsiperheiden palvelutarjottimen koettuun hyödyllisyyteen ja koettuun helppokäyttöisyyteen, ja täten vaikuttavat käyttöaikomukseen. Nämä viisi tekijää ovat valmius käyttää sähköisiä työvälineitä, heikko perehdytys, tarkasti mitoitettu työaika, eri sähköisten työvälineiden keskusteleminen keskenään, mukana olo työvälineiden kehittämisessä. Tutkimuksen johtopäätöksenä on, että uuden sähköisen työvälineen käyttöönotossa organisaatiolla ja esimiehellä on tärkeä rooli. Esimiehen rooli korostuu työntekijöiden motivoinnissa niin, että työntekijät kokevat, että valittu väline on sekä organisaation, työntekijöiden että asiakkaiden kannalta hyödyllinen.