Lapsen kyynärvarren poikittainen raajapuutos ja ensiproteesin käyttö : Opas ensiproteesia käyttävien lasten läheisille

Abstract

Opinnäytetyön aihe koskee toimintaterapian ja toiminnan tukemisen näkökulmasta synnynnäistä kyynärvarren poikittaista raajapuutosta ja ensiproteesin käyttöä päivittäisissä toiminnoissa. Tarkoituksena oli selvittää, millaisilla ikätason mukaisilla keinoilla voidaan tukea 0,5–3,5-vuotiaan lapsen toimintaa, osallistumista ja proteesin käyttöä arjen päivittäisissä toiminnoissa, jotta proteesin käyttö vakiintuisi. Opinnäytetyön tuotoksena tuotettiin ensiproteesia käyttävien lasten vanhemmille suunnattu opas, josta hyötyvät myös lapsen lähiympäristön henkilöt kuten sukulaiset ja päiväkodin henkilökunta. Sen tavoitteena on tarjota lisätietoa ensiproteesin kanssa toimimisesta ja ohjeita siihen, miten voidaan tukea ensiproteesin käyttöä arjessa ja ohjata lasta ikätason mukaisessa toiminnassa ja toimintaan osallistumisessa. Yhteistyökumppanina on toiminut kaksi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) Uudessa lastensairaalassa työskentelevää toimintaterapeuttia.

Selvitys toteutettiin narratiivisen kirjallisuuskatsauksen menetelmin. Analysoitava aineisto koostuu kahdeksasta kansainvälisestä tutkimusartikkelista. Lisäksi tietoa hankittiin kirjallisuudesta ja haastattelemalla Haltija Group Oy:n proteesimestaria opinnäytetyön suunnitteluvaiheessa. Opinnäytetyön toteutusta ohjasi toimintaterapiassa yleisesti käytetty kanada- lainen toiminnallisuuden ja sitoutumisen malli ja Anne Cronin Moseyn (1986) kehityksellinen viitekehys.

Lasten yläraajaproteesin käytöstä löytyy toisiaan tukevia, yksittäisiä sekä ristiriitaisia tutkimustuloksia. Tulokset osoittavat, että yläraajapuutos ei estä lapsen ikätasoista toimintaa. Proteesin käyttöön ja käytön lopettamiseen vaikuttavat tekijät ovat epäselviä, mutta tutkimuksissa tuodaan ilmi sekä käytön hyötyjä että haittoja. Useissa tutkimuksissa koroste- taan vanhempien osallistumisen merkitystä proteesin hankintaan ja käytön tukemiseen. Vanhemmat arvostavat vertaistukea ja korostavat terveydenhuollon ammattilaisilta saadun opastuksen tärkeyttä. Myös ympäristön positiivisista ja negatiivisista vaikutuksista mainitaan tutkimuksissa useamman kerran. Opinnäytetyön selvityksen ja tarkasteltujen tutkimusten perusteella voidaan päätellä, että pienten, 0,5–3,5-vuotiaiden lasten kosmeettisen ensiproteesin käytöstä, käytön tukemisesta ja proteesin käytön aikaisen aloittamisen ajankohdan vaikutuksista pitäisi tehdä lisää sekä kansainvälisiä että erityisesti kotimaisia tutkimuksia.