Kerrostalon suunnittelu kaupunkikuvallisesti merkittävään paikkaan
Hirvonen, Kristiina (2019)
Hirvonen, Kristiina
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019051710453
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019051710453
Tiivistelmä
Imatran kaupungin keskustassa on viimeisimpinä vuosina tarkasteltu Imatrankosken täydennysrakentamismahdollisuuksia. Tällä hetkellä suunnittelun keskiössä on Napinkulman kortteli, joka sijaitsee Imatran parhaalla paikalla. Korttelin sijainti on merkittävä sen keskeisen sijainnin vuoksi sekä sen läheisen sijainnin Imatran kenties merkittävimmän rakennuksen, Valtionhotellin, kanssa sekä Imatrankosken kansallismaiseman kanssa. Korttelissa sijaitseva nykyinen rakennus puretaan sen huonon kunnon sekä kannattamattomuuden vuoksi. Uusi rakennus sijaintinsa vuoksi vaikuttaa merkittävästi koko alueen kaupunkikuvaan. Tästä syystä korttelin rakentamiseen tulisi kiinnittää erityistä huomiota, jotta uusi rakennus rikastuttaisi aluetta kuitenkin sen ominaispiirteet ja tunnelman säilyttäen.
Tutkimuksessa avataan kaupunkikuvan ja kaupunkitilan käsitettä. Näiden käsitteiden kautta tutkitaan Imatrankosken kaupunkikuvaa sekä kuinka rakentamisessa kaupunkikuvaa tulisi huomioida. Tutkimuksessa on selvitetty suunnittelualueen historia ja taustat tukemaan kaupunkikuvan tutkimista. Työn päätavoitteena on tutkia, kuinka suuri asuinrakennus sovitetaan olemassa olevaan kaupunkikuvaan.
Rakennussuunnittelun lähtökohtana oli joulukuussa 2018 esitetty kaavaluonnos Napinkulman kortteliin sekä aiemmin syksyllä esitetty Tengbom -suunnittelutoimiston tekemä hankesuunnitelma. Suunnitelmassa tutkittiin kerrostalon suunnittelua kaupunkikuvan näkökulmasta. Korttelin massoittelu perustuu ympäröiviin pienempiin rakennuksiin, jonka myötä massaa lähdettiin sovittamaan paikoilleen sitä pilkkomalla pienempiin osiin. Rakennusten korkeus nousee neljästä kuuteen kerrokseen asti kohti lounasta, jossa on alueen korkeimmat rakennukset. Matalampi itäinen pääty korttelista muodostaa porttiparin kävelykadulle vastapäisen 1930-luvun aumakattoisen rakennuksen kanssa.
Rakennus on aina aikansa tuote, mutta rakennus kestää paremmin aikaa, kun se liittyy ympäristöönsä luontevasti. Rakennuksen sijoittumisella ja rakennuksen massan suuruudella luodaan suhdetta maisemaan, katutilaan ja alueen tilalliseen järjestykseen. Hyvää miljöötä voi saada aikaiseksi pyrkimättä täydelliseen yhtenäisyyteen. Tärkeää on kuitenkin sijoittaa ja massoitella rakennus siten, että se kokoaa hajanaista ympäristöä ja parantaa miljöötä.Materiaalinen yhteneväisyys on hyvän miljöön tunnusmerkkejä. Nykypäivänä materiaalipaljouden keskellä tulisi muistaa niitä rakennuksia, joiden keskellä suunniteltava kohde sijaitsee ja keskustelee maisemassa. Rakentamisessa tulisi aina huomioida ympäristön piirteet, johon rakennus sijoittuu.
Tutkimuksessa avataan kaupunkikuvan ja kaupunkitilan käsitettä. Näiden käsitteiden kautta tutkitaan Imatrankosken kaupunkikuvaa sekä kuinka rakentamisessa kaupunkikuvaa tulisi huomioida. Tutkimuksessa on selvitetty suunnittelualueen historia ja taustat tukemaan kaupunkikuvan tutkimista. Työn päätavoitteena on tutkia, kuinka suuri asuinrakennus sovitetaan olemassa olevaan kaupunkikuvaan.
Rakennussuunnittelun lähtökohtana oli joulukuussa 2018 esitetty kaavaluonnos Napinkulman kortteliin sekä aiemmin syksyllä esitetty Tengbom -suunnittelutoimiston tekemä hankesuunnitelma. Suunnitelmassa tutkittiin kerrostalon suunnittelua kaupunkikuvan näkökulmasta. Korttelin massoittelu perustuu ympäröiviin pienempiin rakennuksiin, jonka myötä massaa lähdettiin sovittamaan paikoilleen sitä pilkkomalla pienempiin osiin. Rakennusten korkeus nousee neljästä kuuteen kerrokseen asti kohti lounasta, jossa on alueen korkeimmat rakennukset. Matalampi itäinen pääty korttelista muodostaa porttiparin kävelykadulle vastapäisen 1930-luvun aumakattoisen rakennuksen kanssa.
Rakennus on aina aikansa tuote, mutta rakennus kestää paremmin aikaa, kun se liittyy ympäristöönsä luontevasti. Rakennuksen sijoittumisella ja rakennuksen massan suuruudella luodaan suhdetta maisemaan, katutilaan ja alueen tilalliseen järjestykseen. Hyvää miljöötä voi saada aikaiseksi pyrkimättä täydelliseen yhtenäisyyteen. Tärkeää on kuitenkin sijoittaa ja massoitella rakennus siten, että se kokoaa hajanaista ympäristöä ja parantaa miljöötä.Materiaalinen yhteneväisyys on hyvän miljöön tunnusmerkkejä. Nykypäivänä materiaalipaljouden keskellä tulisi muistaa niitä rakennuksia, joiden keskellä suunniteltava kohde sijaitsee ja keskustelee maisemassa. Rakentamisessa tulisi aina huomioida ympäristön piirteet, johon rakennus sijoittuu.