Hoitohenkilökunnan keinot tukea mielenterveyden häiriötä sairastavan vanhemman lasta : Integroiva kirjallisuuskatsaus
Johansson, Pia (2019)
Johansson, Pia
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019051910530
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019051910530
Tiivistelmä
Tämän integroivana kirjallisuuskatsauksena toteutettavan opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata, millaisia keinoja hoitohenkilökunta käyttää tukiessaan lasta, jonka vanhemmalla on mielenterveyden häiriö. Lisäksi tarkoituksena oli kuvata, mitkä tekijät edistävät tai estävät hoitohenkilökunnan antaman tuen toteutumista. Tavoitteena oli tuottaa tietoa, jota voidaan hyödyntää kehitettäessä hoitotyötä ja työpaikkakoulutusta psykiatrian toimialalla.
Tutkimusaineiston haku tapahtui systemaattisesti CINAHL, PsycINFO, PubMed ja Medic tietokannoista. Tietokantahakua täydennettiin käsihaulla. Tietokantahaussa käytettiin tutkittavaan ilmiöön sopivia hakusanoja, kuten children of impaired parents, parents with mental disorders ja nurses. Aineiston valinta perustui määriteltyihin sisäänotto- ja poissulkukriteereihin. Katsaukseen kokotekstin perusteella valittujen tutkimusartikkelien laatu arvioitiin käyttämällä JBI – tarkistuslistoja. Katsauksen aineistoksi hyväksyttiin 17 tutkimusartikkelia vuosilta 2006 – 2017. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysilla.
Tulosten mukaan hoitohenkilökunnan käyttämät keinot tukea mielenterveyden häiriötä sairastavan vanhemman lasta jakaantuivat esivalmisteluihin lapsen tukemiseksi, varsinaiseen työskentelyyn lapsen kanssa sekä instrumentaaliseen tukeen. Esivalmisteluissa korostui vanhemmuusstatuksen kirjaaminen ja yhteistyö vanhemman kanssa, mitkä nähtiin edellytyksinä lapsen tukemiselle. Työskentelyssä lapsen kanssa keskeistä oli supportiivinen keskustelu ja tiedollinen tuki. Instrumentaalisessa tuessa korostui moniammatillinen yhteistyö. Hoitohenkilökunnan antaman tuen toteutumista edistäviä tekijöitä olivat toimiva yhteistyö, hoitohenkilökuntaan liittyvät tekijät ja organisaatioon liittyvät tekijät. Tuen antamista edisti esimerkiksi hoitohenkilökunnan perhekeskeisen hoitotyön osaaminen ja täydennyskoulutus sekä organisaatiotasolla vanhemmuusstatuksen kirjaaminen, riittävät resurssit ja hoitotyön rakenteet, jotka tukevat perhekeskeisen hoitotyön toteutumista. Hoitohenkilökunnan antaman tuen toteutumista estävät tekijät olivat organisaatioon liittyvät tekijät, henkilökuntaan liittyvät tekijät ja perheeseen liittyvät tekijät. Organisaatioon liittyvissä tekijöissä korostui resursseihin, johtamiseen ja potilaiden lasten näkymättömyyteen liittyvät asiat. Tämä ilmeni esimerkiksi hoitohenkilökunnan kokemuksena toimintamallin puutteesta. Omaan osaamiseen liittyvät puutteet koettiin tutkimustulosten mukaan merkittävänä esteenä.
Katsauksen tuloksia voidaan hyödyntää psykiatrian toimialalla kehitettäessä mielenterveyden häiriötä sairastavan vanhemman lapsen tukemista ja huomioimista osana vanhemman hoitoa. Lisäksi tuloksia voidaan hyödyntää kehitettäessä ja implementoidessa hoitotyön keinoja, joilla voidaan vaikuttaa mielenterveyden häiriöiden ylisukupolvisen kierteen katkaisuun.
Tutkimusaineiston haku tapahtui systemaattisesti CINAHL, PsycINFO, PubMed ja Medic tietokannoista. Tietokantahakua täydennettiin käsihaulla. Tietokantahaussa käytettiin tutkittavaan ilmiöön sopivia hakusanoja, kuten children of impaired parents, parents with mental disorders ja nurses. Aineiston valinta perustui määriteltyihin sisäänotto- ja poissulkukriteereihin. Katsaukseen kokotekstin perusteella valittujen tutkimusartikkelien laatu arvioitiin käyttämällä JBI – tarkistuslistoja. Katsauksen aineistoksi hyväksyttiin 17 tutkimusartikkelia vuosilta 2006 – 2017. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysilla.
Tulosten mukaan hoitohenkilökunnan käyttämät keinot tukea mielenterveyden häiriötä sairastavan vanhemman lasta jakaantuivat esivalmisteluihin lapsen tukemiseksi, varsinaiseen työskentelyyn lapsen kanssa sekä instrumentaaliseen tukeen. Esivalmisteluissa korostui vanhemmuusstatuksen kirjaaminen ja yhteistyö vanhemman kanssa, mitkä nähtiin edellytyksinä lapsen tukemiselle. Työskentelyssä lapsen kanssa keskeistä oli supportiivinen keskustelu ja tiedollinen tuki. Instrumentaalisessa tuessa korostui moniammatillinen yhteistyö. Hoitohenkilökunnan antaman tuen toteutumista edistäviä tekijöitä olivat toimiva yhteistyö, hoitohenkilökuntaan liittyvät tekijät ja organisaatioon liittyvät tekijät. Tuen antamista edisti esimerkiksi hoitohenkilökunnan perhekeskeisen hoitotyön osaaminen ja täydennyskoulutus sekä organisaatiotasolla vanhemmuusstatuksen kirjaaminen, riittävät resurssit ja hoitotyön rakenteet, jotka tukevat perhekeskeisen hoitotyön toteutumista. Hoitohenkilökunnan antaman tuen toteutumista estävät tekijät olivat organisaatioon liittyvät tekijät, henkilökuntaan liittyvät tekijät ja perheeseen liittyvät tekijät. Organisaatioon liittyvissä tekijöissä korostui resursseihin, johtamiseen ja potilaiden lasten näkymättömyyteen liittyvät asiat. Tämä ilmeni esimerkiksi hoitohenkilökunnan kokemuksena toimintamallin puutteesta. Omaan osaamiseen liittyvät puutteet koettiin tutkimustulosten mukaan merkittävänä esteenä.
Katsauksen tuloksia voidaan hyödyntää psykiatrian toimialalla kehitettäessä mielenterveyden häiriötä sairastavan vanhemman lapsen tukemista ja huomioimista osana vanhemman hoitoa. Lisäksi tuloksia voidaan hyödyntää kehitettäessä ja implementoidessa hoitotyön keinoja, joilla voidaan vaikuttaa mielenterveyden häiriöiden ylisukupolvisen kierteen katkaisuun.