Asiantuntijoiden johtamisen muutos IT-alalla
Kalske, Maria (2019)
Kalske, Maria
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019051810493
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019051810493
Tiivistelmä
IT-ala on hyvin muuttuva, minkä takia myös johtamisen pitää pystyä mukautumaan alalla tapahtuvien muutosten mukana. Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, onko asiantuntijoiden johtaminen muuttunut IT-alalla. Jos muutosta on tapahtunut, minkälaista muutos on ollut ja miten johtamisen muutos on koettu.
Opinnäytetyö koostuu teoreettisesta viitekehyksestä ja laadullisesta tutkimuksesta. Teoreettinen viitekehys on koottu kirjallisista lähteistä, jotka käsittelivät johtamisen historiaa, työvälineitä tai suositeltuja toimintatapoja. Tutkimuksellinen osio toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena. Haastateltaviksi etsittiin vapaaehtoisia LinkedInin, omien kontaktien ja lähipiirissä olevien henkilöiden kautta. Haastateltavia oli kaikkiaan kahdeksan, joista kolme oli naispuolista ja viisi miespuolista. Haastateltavat olivat iältään 42–58. Haastattelut toteutettiin kolmella eri tavalla: kahvilassa, haastateltavan työpaikalla tai Skypen välityksellä. Haastateltavien ikä tai sukupuoli ei vaikuttanut vastausten eroavaisuuksiin. Vastauksiin oleellisesti kuitenkin vaikutti yrityksen koko ja rakenne.
Lähes kaikki haastateltavat olivat kokeneet muutosta tapahtuneen asiantuntijoiden johtamisessa. Muutosta oli tapahtunut niin teknologian kehittymisen ja uusien työvälineiden käyttöönoton myötä kuin itse johtamisessa. Merkittävin muutos oli yhden yrityksen perinteisestä toimintatavasta olennaisesti poikkeava toimintatapa asiantuntijoiden johtamisen suhteen. Eroavaisuutta käsitellään opinnäytetyössä tarkemmin. Esiin nousi myös, ettei muutosta koettu tapahtuneen, vaikka uusia työvälineitä ja tapoja oli otettu käyttöön. Näiden ei koettu vaikuttavan johtamiseen niin paljoa, että itse johtaminen olisi muuttunut. Näitäkin asioita tarkastellaan teemojen kohdalla tarkemmin. Kaikkea muutosta ei ollut koettu hyvänä, vaikka pääsääntöisesti muutos nähtiin aina askeleena parempaan suuntaan.
Opinnäytetyö koostuu teoreettisesta viitekehyksestä ja laadullisesta tutkimuksesta. Teoreettinen viitekehys on koottu kirjallisista lähteistä, jotka käsittelivät johtamisen historiaa, työvälineitä tai suositeltuja toimintatapoja. Tutkimuksellinen osio toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena. Haastateltaviksi etsittiin vapaaehtoisia LinkedInin, omien kontaktien ja lähipiirissä olevien henkilöiden kautta. Haastateltavia oli kaikkiaan kahdeksan, joista kolme oli naispuolista ja viisi miespuolista. Haastateltavat olivat iältään 42–58. Haastattelut toteutettiin kolmella eri tavalla: kahvilassa, haastateltavan työpaikalla tai Skypen välityksellä. Haastateltavien ikä tai sukupuoli ei vaikuttanut vastausten eroavaisuuksiin. Vastauksiin oleellisesti kuitenkin vaikutti yrityksen koko ja rakenne.
Lähes kaikki haastateltavat olivat kokeneet muutosta tapahtuneen asiantuntijoiden johtamisessa. Muutosta oli tapahtunut niin teknologian kehittymisen ja uusien työvälineiden käyttöönoton myötä kuin itse johtamisessa. Merkittävin muutos oli yhden yrityksen perinteisestä toimintatavasta olennaisesti poikkeava toimintatapa asiantuntijoiden johtamisen suhteen. Eroavaisuutta käsitellään opinnäytetyössä tarkemmin. Esiin nousi myös, ettei muutosta koettu tapahtuneen, vaikka uusia työvälineitä ja tapoja oli otettu käyttöön. Näiden ei koettu vaikuttavan johtamiseen niin paljoa, että itse johtaminen olisi muuttunut. Näitäkin asioita tarkastellaan teemojen kohdalla tarkemmin. Kaikkea muutosta ei ollut koettu hyvänä, vaikka pääsääntöisesti muutos nähtiin aina askeleena parempaan suuntaan.