Osallistava tilasuunnittelu - case Vamos
Pääkkönen, Maiju (2019)
Pääkkönen, Maiju
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019052010786
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019052010786
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä tehtiin nuoria osallistava tilasuunnittelu-projekti Kuopion Vamokselle. Lisäksi työssä tarkasteltiin sosiaalisen vahvistamisen ja yhteisötaiteen periaatteita. Tavoitteena oli selvittää, voisiko kyseisten periaatteiden kautta lähestyä osallistavaa tilasuunnittelu-projektia uudella tavalla niin, että tilojen käyttäjät saisivat onnistumisen kokemuksia suunnittelutyön ja tekemisen kautta sekä positiivisia kokemuksia yhteisön ja oman ympäristön hyväksi toimimisesta. Opinnäytetyössä pohdittiin myös, voisiko kyseistä työskentelyä kutsua “yhteisömuotoiluksi” ja voisiko sen avulla tukea esimerkiksi syrjäytymisvaarassa olevia ihmisiä.
Opinnäytetyön projekti suoritettiin Kuopion Vamoksella ja siihen osallistui noin 20 nuorta sekä heidän ohjaajiaan. Projekti suoritettiin kahdessa osassa. Keväällä 2017 nuorten ryhmä suunnitteli ohjaajana toimivan muotoilija-opiskelijan opastamana toimitilojen viihtyvyyttä ja toimivuutta parantavia muutostöitä. Kesällä 2017 kaksi nuorten ryhmää toteutti haluamiaan suunnitelmia muotoilija-opiskelijan toimiessa heidän apunaan.
Vaikka Case-Vamos ei yltänyt kaikilta osin tavoitteisiin nuorten kokemusten osalta, osoitti opinnäytetyö muotoilun keinot mahdollisiksi tavoiksi toteuttaa sosiaalista vahvistamista. Yhteisötaiteeseen ja sosiaaliseen vahvistamiseen tutustuessa löydettiin useita tärkeitä yhtymäkohtia, jotka tukivat ajatusta case- Vamoksen kaltaisen projektin hyödyllisyydestä yksilön ja yhteisön hyvinvoinnin parantamisessa tai puhuttaessa syrjäytymisen ehkäisystä. Lisäksi löydettiin jo tehtyjä projekteja, joissa muotoilun keinoja hyödyntämällä oli osallistettu nuoria ja lapsia onnistunein tuloksin. Yhteisömuotoilun käsitteen tarpeellisuuden selvitys jäi opinnäytetyössä avoimeksi ja sen koettiin vaativan lisää tehtyjä osallistavan muotoilun projekteja yhteisöjen parissa. Kuitenkin muotoilijan katsottiin voivan työllistyä tulevaisuudessa yhteisöjen parissa tehtävissä sosiaalisen vahvistamisen projekteissa tai hankkeissa.
Opinnäytetyön projekti suoritettiin Kuopion Vamoksella ja siihen osallistui noin 20 nuorta sekä heidän ohjaajiaan. Projekti suoritettiin kahdessa osassa. Keväällä 2017 nuorten ryhmä suunnitteli ohjaajana toimivan muotoilija-opiskelijan opastamana toimitilojen viihtyvyyttä ja toimivuutta parantavia muutostöitä. Kesällä 2017 kaksi nuorten ryhmää toteutti haluamiaan suunnitelmia muotoilija-opiskelijan toimiessa heidän apunaan.
Vaikka Case-Vamos ei yltänyt kaikilta osin tavoitteisiin nuorten kokemusten osalta, osoitti opinnäytetyö muotoilun keinot mahdollisiksi tavoiksi toteuttaa sosiaalista vahvistamista. Yhteisötaiteeseen ja sosiaaliseen vahvistamiseen tutustuessa löydettiin useita tärkeitä yhtymäkohtia, jotka tukivat ajatusta case- Vamoksen kaltaisen projektin hyödyllisyydestä yksilön ja yhteisön hyvinvoinnin parantamisessa tai puhuttaessa syrjäytymisen ehkäisystä. Lisäksi löydettiin jo tehtyjä projekteja, joissa muotoilun keinoja hyödyntämällä oli osallistettu nuoria ja lapsia onnistunein tuloksin. Yhteisömuotoilun käsitteen tarpeellisuuden selvitys jäi opinnäytetyössä avoimeksi ja sen koettiin vaativan lisää tehtyjä osallistavan muotoilun projekteja yhteisöjen parissa. Kuitenkin muotoilijan katsottiin voivan työllistyä tulevaisuudessa yhteisöjen parissa tehtävissä sosiaalisen vahvistamisen projekteissa tai hankkeissa.