Kokemuksia työkierrosta ja sen vaikutuksesta työhyvinvointiin lapsivuodeosastoilla
Oinonen, Sari (2019)
Oinonen, Sari
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019052110845
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019052110845
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoitus oli kuvailla lapsivuodeosastojen kätilöiden kokemuksia työkierrosta ja sen vaikutuksesta työhyvinvointiin. Tutkimuskysymyksiä olivat 1) Millaisia kokemuksia kätilöillä oli työkierrosta 2) Miten kätilöt kokivat työkierron vaikuttavan työhyvinvointiin? 3) Minkälaisia kokemuksia kätilöillä oli työkierron kehittämistarpeista? Tavoitteena oli tuottaa tietoa työkierron kehittämiseksi ja työhyvinvoinnin lisäämiseksi työkierrossa olleiden henkilöiden kokemusten perusteella.
Opinnäytetyössä hyödynnettiin laadullista tutkimusmenetelmää, koska haluttiin saada mahdollisimman kokemusperästä tietoa. Aineisto muodostui viidentoista (n=15) verkkokyselyyn osallistuneen kokemuksista, jotka työskentelevät eri lapsivuodeosastoilla Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä. Aineistonkeruu suoritettiin Webropol -ohjelmalla ja kysymykset toteutettiin avoimilla kysymyksillä varustetulla kyselylomakkeella. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysilla.
Kätilöiden kokemukset työkierrosta ja sen vaikutukset työhyvinvointiin olivat positiivisia sekä negatiivisia. Tulosten mukaan kätilöiden keskeisimpinä positiivisina ja työhyvinvointiin vahvistavina kokemuksina nousivat ammatillinen kehittyminen ja oppiminen, työmotivaation lisääntyminen ja yhteenkuuluvuus sekä yhteistyön vahvistuminen. Negatiivisina kokemuksina ja työhyvinvointiin heikentävinä kokemuksina nousivat huonosti suunniteltu työkierto ja työkiertoosaston sisäiset ongelmat. Negatiiviset kokemukset mainittiin myös kehittämiskohteiksi työkierron suunnittelussa, jonka perusteella työkierron hyötyjä voisi parantaa puuttumalla enemmän työkierrossa havaittuihin epäkohtiin. Työkierron kehittämistarpeiksi muodostui kätilöiden kokemusten ja ehdotusten perusteella kehittämis- ja palautekeskustelut, työkierron huolellinen suunnittelu sekä riittävän pitkä perehdytys.
Opinnäytetyön johtopäätöksenä voidaan esittää, että lähes kaikki tutkimukseen osallistuneet kokivat työkierron positiivisena kokemuksena, joka edisti työhyvinvointia. Tämän vuoksi työkiertoa kannattaisi kehittää toimivaksi kokonaisuudeksi työyksiköissä, sillä työkierto on edullinen tapa vaikuttaa työhyvinvointiin ja siitä hyötyvät työntekijöiden lisäksi myös työnantaja. Esimiehen näkemys työkiertoon ja työhyvinvointiin olisi ensiarvoisen tärkeää.
Opinnäytetyön tuottamaa tietoa voidaan hyödyntää kehitettäessä työkiertojärjestelmää lapsivuodeosastoilla siten, että työntekijän työhyvinvointi ja työssä viihtyvyys lisääntyy.
Opinnäytetyössä hyödynnettiin laadullista tutkimusmenetelmää, koska haluttiin saada mahdollisimman kokemusperästä tietoa. Aineisto muodostui viidentoista (n=15) verkkokyselyyn osallistuneen kokemuksista, jotka työskentelevät eri lapsivuodeosastoilla Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä. Aineistonkeruu suoritettiin Webropol -ohjelmalla ja kysymykset toteutettiin avoimilla kysymyksillä varustetulla kyselylomakkeella. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysilla.
Kätilöiden kokemukset työkierrosta ja sen vaikutukset työhyvinvointiin olivat positiivisia sekä negatiivisia. Tulosten mukaan kätilöiden keskeisimpinä positiivisina ja työhyvinvointiin vahvistavina kokemuksina nousivat ammatillinen kehittyminen ja oppiminen, työmotivaation lisääntyminen ja yhteenkuuluvuus sekä yhteistyön vahvistuminen. Negatiivisina kokemuksina ja työhyvinvointiin heikentävinä kokemuksina nousivat huonosti suunniteltu työkierto ja työkiertoosaston sisäiset ongelmat. Negatiiviset kokemukset mainittiin myös kehittämiskohteiksi työkierron suunnittelussa, jonka perusteella työkierron hyötyjä voisi parantaa puuttumalla enemmän työkierrossa havaittuihin epäkohtiin. Työkierron kehittämistarpeiksi muodostui kätilöiden kokemusten ja ehdotusten perusteella kehittämis- ja palautekeskustelut, työkierron huolellinen suunnittelu sekä riittävän pitkä perehdytys.
Opinnäytetyön johtopäätöksenä voidaan esittää, että lähes kaikki tutkimukseen osallistuneet kokivat työkierron positiivisena kokemuksena, joka edisti työhyvinvointia. Tämän vuoksi työkiertoa kannattaisi kehittää toimivaksi kokonaisuudeksi työyksiköissä, sillä työkierto on edullinen tapa vaikuttaa työhyvinvointiin ja siitä hyötyvät työntekijöiden lisäksi myös työnantaja. Esimiehen näkemys työkiertoon ja työhyvinvointiin olisi ensiarvoisen tärkeää.
Opinnäytetyön tuottamaa tietoa voidaan hyödyntää kehitettäessä työkiertojärjestelmää lapsivuodeosastoilla siten, että työntekijän työhyvinvointi ja työssä viihtyvyys lisääntyy.