Hälytysajo ensihoidossa
Aurala, Joni; Perkiömäki, Minna (2019)
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019052110856
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019052110856
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena on kuvata hälytysajoa ensihoidossa. Lisäksi tarkoituksena on kehittää itseopiskelumateriaalia hälytysajosta Metropolia Ammattikorkeakoulun ensihoidon tutkinto-ohjelman opiskelijoille. Tavoitteena on kehittää ensihoitajaopiskelijoiden hälytysajovalmiuksia.
Tässä opinnäytetyössä käsitellään hälytysajon lainsäädännöllisiä perusteita, hälytysajon taktiikkaa ja kuinka toteutetaan potilas- ja liikenneturvallista hälytysajoa. Työssä tuodaan esille myös hälytysajon aiheuttamia haasteita muulle liikenteelle. Opinnäytetyön tiedonhakuvaiheessa hyödynnettiin kansainvälisiä ja kotimaisia tietokantoja, kuten Cinahl ja Pubmed. Lopullisessa työssä lähteinä käytettiin muun muassa kansainvälisiä ja kotimaisia artikkeleita, tutkimusraportteja sekä aiheeseen liittyvää ammatillista kirjallisuutta. Tämä opinnäytetyö koostuu teoriaosuudesta sekä toiminnallisesta osasta. Toiminnallisena osana kehitettiin itseopiskelumateriaali ensihoitajaopiskelijoille. Itseopiskelumateriaalin lopuksi tehtiin Kahoot! -pelin, jonka avulla opiskelijat voivat testata juuri oppimaansa teoriatietoa.
Suomessa vuosina 2005-2012 sattui pelastusalan ajoneuvoille yhteensä 1790 ajoneuvovahinkoa. Hälytysajossa ajoneuvovahinkoja tapahtui 489 kpl, ei hälytysajossa 1301 kpl. Suomessa vuosittain keskimäärin 20-30 ihmistä loukkaantuu ja 1-2 ihmistä kuolee onnettomuuksissa, joissa ambulanssi on osallisena. Tällä hetkellä ensihoitajaopiskelijoiden opetussuunnitelmiin ei sisälly opetusta hälytysajosta, toisin kuin esimerkiksi poliisin tai pelastajan tutkinnoissa.
Hälytysajo kuuluu yhtenä osana ensihoitajan työtehtäviin ja sen pohjana toimii tieliikennelaki. Hälytysajon tarpeellisuus ja kiireellisyys pohjautuvat ensihoitovaiheessa tehtyyn potilaan tilan arvioon. Hälytysajossa oleva hälytysajoneuvo on aina muusta liikenteestä poikkeava ilmiö, joka saattaa aiheuttaa läheltä-piti tilanteita tai jopa onnettomuuksia. Näin ollen on hyvin tärkeää, että hälytysajoneuvon kuljettaja tuntee hälytysajon lainsäädännölliset sekä käytännön perusteet.
Tässä opinnäytetyössä käsitellään hälytysajon lainsäädännöllisiä perusteita, hälytysajon taktiikkaa ja kuinka toteutetaan potilas- ja liikenneturvallista hälytysajoa. Työssä tuodaan esille myös hälytysajon aiheuttamia haasteita muulle liikenteelle. Opinnäytetyön tiedonhakuvaiheessa hyödynnettiin kansainvälisiä ja kotimaisia tietokantoja, kuten Cinahl ja Pubmed. Lopullisessa työssä lähteinä käytettiin muun muassa kansainvälisiä ja kotimaisia artikkeleita, tutkimusraportteja sekä aiheeseen liittyvää ammatillista kirjallisuutta. Tämä opinnäytetyö koostuu teoriaosuudesta sekä toiminnallisesta osasta. Toiminnallisena osana kehitettiin itseopiskelumateriaali ensihoitajaopiskelijoille. Itseopiskelumateriaalin lopuksi tehtiin Kahoot! -pelin, jonka avulla opiskelijat voivat testata juuri oppimaansa teoriatietoa.
Suomessa vuosina 2005-2012 sattui pelastusalan ajoneuvoille yhteensä 1790 ajoneuvovahinkoa. Hälytysajossa ajoneuvovahinkoja tapahtui 489 kpl, ei hälytysajossa 1301 kpl. Suomessa vuosittain keskimäärin 20-30 ihmistä loukkaantuu ja 1-2 ihmistä kuolee onnettomuuksissa, joissa ambulanssi on osallisena. Tällä hetkellä ensihoitajaopiskelijoiden opetussuunnitelmiin ei sisälly opetusta hälytysajosta, toisin kuin esimerkiksi poliisin tai pelastajan tutkinnoissa.
Hälytysajo kuuluu yhtenä osana ensihoitajan työtehtäviin ja sen pohjana toimii tieliikennelaki. Hälytysajon tarpeellisuus ja kiireellisyys pohjautuvat ensihoitovaiheessa tehtyyn potilaan tilan arvioon. Hälytysajossa oleva hälytysajoneuvo on aina muusta liikenteestä poikkeava ilmiö, joka saattaa aiheuttaa läheltä-piti tilanteita tai jopa onnettomuuksia. Näin ollen on hyvin tärkeää, että hälytysajoneuvon kuljettaja tuntee hälytysajon lainsäädännölliset sekä käytännön perusteet.