Lasten suunnittelemat sovittelusäännöt Touhula Päiväkotiin Kangasalle
Pisteri, Johanna (2019)
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019052211281
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019052211281
Tiivistelmä
Opinnäytetyö toteutettiin toiminnallisena kehittämistyönä. Tavoitteena oli suunnitella ja toteuttaa yhdessä lasten kanssa sovittelusäännöt lapsiryhmään Touhula päiväkotiin Kangasalle. Säännöt auttavat lapsia harjoittelemaan erilaisia vuorovaikutus- sekä itsenäistymistilanteita aikuisen tuella. Kohderyhmänä oli esiopetuksessa olevat lapset.
Prosessin aikana suunnittelin ja toteutin viisi erilaista pedagogista ohjaustuokiota, joissa keskusteltiin lasten kanssa päiväkodissa tapahtuvista erimielisyyksistä, ristiriidoista ja näiden sovittelemisesta. Ohjaustuokioille laadin pedagogiset ohjaussuunnitelmat, joista näkyy tuokioiden tavoitteet. Ohjaustuokioissa hyödynsin myös kirjallisuutta sekä erilaisia toiminnallisia menetelmiä, kuten ristiriitapulma-kortteja (Liuska ja Turunen 2015.). Jokaisella tuokiolla käsittelimme erilaista teemaa kuten ruokailutilanteet sekä leikkitilanteet ja mietimme minkälaisia ristiriitoja syntyy vai syntyykö niitä? Keskustelimme lapsien kanssa myös sovittelusta ja siitä, miten se tapahtuu. Jokaisen ohjauskerran pohjalta syntyi sovittelusääntöjä. Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys pohjautuu varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen osaamisalueisiin, kuten havainnointiin, avoimen keskustelun pitämiseen sekä lasten kanssa pidettyihin pedagogisiin ohjaustuokioihin.
Toimeksiantajalta sain palautetta kirjallisesti sekä viimeisellä ohjaustuokiolla keräsin palautetta lapsilta laatimallani hymynaama palautekaavakkeella. Opinnäytetyölle asettamani tavoitteet täyttyivät, koska lapset saivat suunniteltua omat sovittelusäännöt ryhmänsä arkeen. Valmiit sovittelusäännöt kirjoitettiin puhtaaksi sekä toteutettiin vielä kuvina Papunetin kuvatyökalun avulla. Sovittelusäännöt jäivät päiväkodille osaksi lapsien arkea, jolloin he voivat palata aina uudelleen sääntöjen pariin tarvittaessa. Opinnäytetyön jatkokehitysideana voisi olla laadittujen sovittelusääntöjen käytännöllisyyden havainnointi ryhmän arjessa sekä toimivuus myös muissa lapsiryhmissä.
Prosessin aikana suunnittelin ja toteutin viisi erilaista pedagogista ohjaustuokiota, joissa keskusteltiin lasten kanssa päiväkodissa tapahtuvista erimielisyyksistä, ristiriidoista ja näiden sovittelemisesta. Ohjaustuokioille laadin pedagogiset ohjaussuunnitelmat, joista näkyy tuokioiden tavoitteet. Ohjaustuokioissa hyödynsin myös kirjallisuutta sekä erilaisia toiminnallisia menetelmiä, kuten ristiriitapulma-kortteja (Liuska ja Turunen 2015.). Jokaisella tuokiolla käsittelimme erilaista teemaa kuten ruokailutilanteet sekä leikkitilanteet ja mietimme minkälaisia ristiriitoja syntyy vai syntyykö niitä? Keskustelimme lapsien kanssa myös sovittelusta ja siitä, miten se tapahtuu. Jokaisen ohjauskerran pohjalta syntyi sovittelusääntöjä. Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys pohjautuu varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen osaamisalueisiin, kuten havainnointiin, avoimen keskustelun pitämiseen sekä lasten kanssa pidettyihin pedagogisiin ohjaustuokioihin.
Toimeksiantajalta sain palautetta kirjallisesti sekä viimeisellä ohjaustuokiolla keräsin palautetta lapsilta laatimallani hymynaama palautekaavakkeella. Opinnäytetyölle asettamani tavoitteet täyttyivät, koska lapset saivat suunniteltua omat sovittelusäännöt ryhmänsä arkeen. Valmiit sovittelusäännöt kirjoitettiin puhtaaksi sekä toteutettiin vielä kuvina Papunetin kuvatyökalun avulla. Sovittelusäännöt jäivät päiväkodille osaksi lapsien arkea, jolloin he voivat palata aina uudelleen sääntöjen pariin tarvittaessa. Opinnäytetyön jatkokehitysideana voisi olla laadittujen sovittelusääntöjen käytännöllisyyden havainnointi ryhmän arjessa sekä toimivuus myös muissa lapsiryhmissä.