Emolehmien rotukohtaiset poistot
Seppänen, Heidi (2019)
Seppänen, Heidi
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019052211275
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019052211275
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä tutkittiin emolehmätarkkailussa mukana olleiden nautojen poistojen syitä. Tutkimuksessa olivat mukana lehmät, joilla oli vähintään yksi jälkeläinen ja sonneista ne, joilla oli yli 10 jälkeläistä. Tutkimuksen aineisto oli kerätty vuosien 1999–2018 aikana. Tavoitteena oli selvittää, löytyykö eri rotujen poistoista eroja ja miten poistot oli merkitty. Lisäksi tutkittiin nautojen jälkeläisten määrää ja sitä, löytyykö rotukohtaisia trendejä vuosien varrelta. Suomessa on tehty viisi vuotta sitten samanlainen tutkimus. Opinnäytetyön toimeksiantajana oli Faba ja tavoitteena oli saada uutta päivitettyä tietoa emolehmätarkkailun poistoista.
Opinnäytetyössä nautoja tutkittiin ensin yhtenä ryhmänä, jonka jälkeen ne jaettiin omiin ryhmiin analysointia varten. Ryhmäjaot tehtiin roduittain, sukupuolen mukaan ja poistojen syiden mukaan. Ryhmiä analysoitiin Pivot-taulukoinnin avulla ja lopuksi neljästä suurimmasta poiston syystä tehtiin box and whisker -kaaviot.
Opinnäytetyössä saatiin selville, että kaikkien rotujen nautojen poistojen syistä suurin osa oli poistettu koodilla ”ei tiedossa”. Tutkimuksessa saatiin myös selville keskimääräiset poistoiät, poikimamäärät ja pääpoiston syyt. Rotujen välillä oli vain pieniä eroja poistoiän ja poikimisten määrien suhteen. Lisäksi poistomerkinnät olivat muuttuneet vuosien aikana.
Tutkimuksessa voitiin todeta, että eläinten merkitsemisessä on joitain ongelmia, koska suurin osa poistoista ei ole tiedossa. Rotujen välillä löydettiin pieniä eroja sekä myös muutoksia aiempaan tutkimukseen verrattuna. Tuloksissa kävi myös ilmi, että merkittyjen sonnien määrä oli joka rodulla erittäin vähäinen ja se vaikeutti tulosten tulkintaa. Tuloksista ei voitu kuitenkaan tehdä suuria johtopäätöksiä nautojen poistojen merkitsemisen vähyyden takia.
Opinnäytetyö antoi toimeksiantajalle ajantasaisen tiedon siitä, miten nautojen poistojen merkinnät on vuosien aikana tehty. Tämä opinnäytetyön tulosten pohjalta voidaan ruveta miettimään keinoja, millä saadaan tilalliset merkitsemään nautojen poistoja tarkemmin. Huolellisten poistomerkintöjen avulla tulevaisuudessa voidaan tehdä tarkempaa tutkimusta nautojen rotukohtaisista poistojen syistä.
Opinnäytetyössä nautoja tutkittiin ensin yhtenä ryhmänä, jonka jälkeen ne jaettiin omiin ryhmiin analysointia varten. Ryhmäjaot tehtiin roduittain, sukupuolen mukaan ja poistojen syiden mukaan. Ryhmiä analysoitiin Pivot-taulukoinnin avulla ja lopuksi neljästä suurimmasta poiston syystä tehtiin box and whisker -kaaviot.
Opinnäytetyössä saatiin selville, että kaikkien rotujen nautojen poistojen syistä suurin osa oli poistettu koodilla ”ei tiedossa”. Tutkimuksessa saatiin myös selville keskimääräiset poistoiät, poikimamäärät ja pääpoiston syyt. Rotujen välillä oli vain pieniä eroja poistoiän ja poikimisten määrien suhteen. Lisäksi poistomerkinnät olivat muuttuneet vuosien aikana.
Tutkimuksessa voitiin todeta, että eläinten merkitsemisessä on joitain ongelmia, koska suurin osa poistoista ei ole tiedossa. Rotujen välillä löydettiin pieniä eroja sekä myös muutoksia aiempaan tutkimukseen verrattuna. Tuloksissa kävi myös ilmi, että merkittyjen sonnien määrä oli joka rodulla erittäin vähäinen ja se vaikeutti tulosten tulkintaa. Tuloksista ei voitu kuitenkaan tehdä suuria johtopäätöksiä nautojen poistojen merkitsemisen vähyyden takia.
Opinnäytetyö antoi toimeksiantajalle ajantasaisen tiedon siitä, miten nautojen poistojen merkinnät on vuosien aikana tehty. Tämä opinnäytetyön tulosten pohjalta voidaan ruveta miettimään keinoja, millä saadaan tilalliset merkitsemään nautojen poistoja tarkemmin. Huolellisten poistomerkintöjen avulla tulevaisuudessa voidaan tehdä tarkempaa tutkimusta nautojen rotukohtaisista poistojen syistä.