Sisäkorvaistutehoidon vaikutuksia kuulemiseen arkipäivän tilanteissa
Hyytiäinen, Jaana (2019)
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019052010756
http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019052010756
Tiivistelmä
Maailmanterveysjärjestön (WHO) arvion mukaan vuoteen 2050 mennessä yli 900 miljoonaa ihmistä sairastaa kuulonalenemaa. Kuulonalenemalla on todettu olevan negatiivisia vaikutuksia elämänlaatuun, itsetuntoon, sosiaalisiin suhteisiin ja kognitioon. Sisäkorvaistutehoito sopii vaikea-asteisen tai etenevän sisäkorvaperäisen kuulovian hoidoksi. Koko maailmassa sisäkorvaistutekäyttäjiä on noin 600 000, Suomessa on noin 1400 käyttäjää. Sisäkorvaistutehoidolla on osoitettu olevan kuulon paranemisen lisäksi elämänlaatua lisäävää vaikutusta.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, kuinka sisäkorvaistutepotilaat selviävät arkisissa elämäntilanteissa kuulovian kanssa ennen sisäkorvaistuteleikkausta ja 12 kuukautta leikkauksen jälkeen. Toimeksiantaja on Kuopion yliopistollinen sairaala (KYS) korva-, nenä- ja kurkkutautien poliklinikka, osastonylilääkäri Aarno Dietz. Tutkimus on osa laajempaa potilasasiakirjoihin perustuvaa rekisteritutkimusta. Toimeksiantajan tavoitteena on kehittää ja validoida suomenkielinen elämänlaatukysely kuulonkuntoutuspotilaille.
Tutkimusaineisto kerättiin retrospektiivisesti KYS:n korva-, nenä- ja kurkkutautien poliklinikalla aikuisilta sisäkorvaistutepotilailta lokakuu 2016 ja lokakuun 2018 välisenä aikana. Aineisto koostui aikuisilta sisäkorvaistutepotilaita kerätyistä elämänlaatukyselyiden vastauksista (n=30). Tutkimuksessa käytetyt elämänlaatumittarit: yleinen RAND-36 (ITEM Health Survey 1.0 suomenkielinen versio) sekä sairausspesifiset NCIQ-Suomi (Nijmegen Cochlear Implant Questionnaire) ja SSQ-Suomi (Speech, Spatial and Qualities of hearing scale).
SSQ-Suomi -mittarilla mitattuna sisäkorvaistutepotilailla elämänlaatu lisääntyi tilastollisesti merkitsevästi kaikilla kolmella osa-alueella. NCIQ-Suomi -mittarilla potilaiden elämänlaatu lisääntyi tilastollisesti merkitsevästi viidellä osa-alueella. RAND-36 elämänlaatumittarin tuloksissa ei havaittu merkitsevää muutosta sisäkorvaistutehoidon jälkeen.
Elämänlaadun mittaaminen on tärkeä osa sisäkorvaistutehoidon vaikuttavuuden seurantaa. Tutkimuksesta saadun tiedon avulla voidaan kehittää aikuisten sisäkorvaistutepotilaiden kuulonkuntoutusta KNK-poliklinikalla ja arvioida mittareiden soveltuvuutta sisäkorvaistutepotilaiden elämänlaadun arviointiin.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, kuinka sisäkorvaistutepotilaat selviävät arkisissa elämäntilanteissa kuulovian kanssa ennen sisäkorvaistuteleikkausta ja 12 kuukautta leikkauksen jälkeen. Toimeksiantaja on Kuopion yliopistollinen sairaala (KYS) korva-, nenä- ja kurkkutautien poliklinikka, osastonylilääkäri Aarno Dietz. Tutkimus on osa laajempaa potilasasiakirjoihin perustuvaa rekisteritutkimusta. Toimeksiantajan tavoitteena on kehittää ja validoida suomenkielinen elämänlaatukysely kuulonkuntoutuspotilaille.
Tutkimusaineisto kerättiin retrospektiivisesti KYS:n korva-, nenä- ja kurkkutautien poliklinikalla aikuisilta sisäkorvaistutepotilailta lokakuu 2016 ja lokakuun 2018 välisenä aikana. Aineisto koostui aikuisilta sisäkorvaistutepotilaita kerätyistä elämänlaatukyselyiden vastauksista (n=30). Tutkimuksessa käytetyt elämänlaatumittarit: yleinen RAND-36 (ITEM Health Survey 1.0 suomenkielinen versio) sekä sairausspesifiset NCIQ-Suomi (Nijmegen Cochlear Implant Questionnaire) ja SSQ-Suomi (Speech, Spatial and Qualities of hearing scale).
SSQ-Suomi -mittarilla mitattuna sisäkorvaistutepotilailla elämänlaatu lisääntyi tilastollisesti merkitsevästi kaikilla kolmella osa-alueella. NCIQ-Suomi -mittarilla potilaiden elämänlaatu lisääntyi tilastollisesti merkitsevästi viidellä osa-alueella. RAND-36 elämänlaatumittarin tuloksissa ei havaittu merkitsevää muutosta sisäkorvaistutehoidon jälkeen.
Elämänlaadun mittaaminen on tärkeä osa sisäkorvaistutehoidon vaikuttavuuden seurantaa. Tutkimuksesta saadun tiedon avulla voidaan kehittää aikuisten sisäkorvaistutepotilaiden kuulonkuntoutusta KNK-poliklinikalla ja arvioida mittareiden soveltuvuutta sisäkorvaistutepotilaiden elämänlaadun arviointiin.