Polkupyöräilijöiden yksittäistapaturmat - Kuopiossa, Mikkelissä ja Joensuussa tapahtuneet pyöräilytapaturmat
Savolainen, Johanna (2019)
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019052411698
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019052411698
Tiivistelmä
Pyöräilyn määrän lisäämiseksi ja kulkutapaosuuden kasvattamiseksi on laadittu useita kansallisia strategioita ja suunnitelmia. Pyöräilyn voimakas edistäminen lisää todennäköisesti pyöräilytapaturmien määrää, mikä asettaa haasteita liikenneturvallisuustyölle. Pyöräilytapaturmista suurin osa on yksittäistapaturmia, joissa pyöräilijä on kaatunut yksin, törmäämättä toiseen osapuoleen. Nämä yksittäistapaturmat päätyvät vain harvoin virallisiin onnettomuusrekistereihin, koska poliisia ei useinkaan ole tarvetta kutsua paikalle. Viralliset tilastot antavatkin hyvin vääristyneen kuvan pyöräilytapaturmien todellisesta määrästä, mikä heikentää liikenneturvallisuustyön tehokkuutta.
Tässä opinnäytetyössä tutkittiin Pohjois-Savon, Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan maakuntakeskusten, eli Kuopion, Mikkelin ja Joensuun kaupunkien alueilla tapahtuneita pyöräilijöiden yksittäistapaturmia. Tavoitteena oli tutkia tapaturmia ja niiden piirteitä sekä kaatumisiin vaikuttaneita syitä. Tutkimusaineisto kerättiin sähköisen kyselylomakkeen avulla. Kyselyssä oli kysymyksiä vastaajan perustiedoista ja pyöräilyn aktiivisuudesta, tapahtuneesta tapaturmasta, sitä tarkentavista tiedoista ja tapaturmaan johtaneista syistä sekä pyöräilytapaturmien ehkäisykeinoista. Lisäksi vastaaja pystyi merkitsemään tapaturmapaikan lomakkeessa olleeseen karttaan. Aineistoa käsiteltiin kaupungeittain. Työn tilaajana toimi Pohjois-Savon ELY-keskus.
Tulokset osoittavat, että pyöräilijöille sattui eniten yksittäistapaturmia arkipäivisin työ- ja opiskelumatkoilla joko aamulla tai päivällä. Suurin osa tapaturmista ajoittui syksyyn ja talveen, jolloin sääolosuhteet ovat usein haasteellisia pyöräilylle. Tapaturmiin johtaneina pääasiallisina syinä korostuivat selvästi eniten tien kunnossapitoon liittyvät asiat, kuten tienpinnan liukkaus ja vauriot sekä tien auraamattomuus lumesta ja sohjosta. Sen sijaan oma käyttäytyminen liikenteessä korostui enemmän tapaturmaan johtaneena toissijaisena syynä. Noin puolelle kyselyyn vastanneista pyöräilijöistä tapaturmasta aiheutui jonkinasteisia vammoja. Yleisesti katsoen vammat olivat melko lieviä: joka viides vamma vaati sairaalahoitoa. Vastaajien näkemyksien mukaan parhaiten pyöräilijöiden tapaturmia voidaan estää panostamalla teiden kunnossapitoon. Toinen tärkeä keino tapaturmien vähentämisessä on pyöräilijöiden oma liikennekäyttäytyminen sekä asianmukainen pyöräilyvarustus.
Tässä opinnäytetyössä tutkittiin Pohjois-Savon, Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan maakuntakeskusten, eli Kuopion, Mikkelin ja Joensuun kaupunkien alueilla tapahtuneita pyöräilijöiden yksittäistapaturmia. Tavoitteena oli tutkia tapaturmia ja niiden piirteitä sekä kaatumisiin vaikuttaneita syitä. Tutkimusaineisto kerättiin sähköisen kyselylomakkeen avulla. Kyselyssä oli kysymyksiä vastaajan perustiedoista ja pyöräilyn aktiivisuudesta, tapahtuneesta tapaturmasta, sitä tarkentavista tiedoista ja tapaturmaan johtaneista syistä sekä pyöräilytapaturmien ehkäisykeinoista. Lisäksi vastaaja pystyi merkitsemään tapaturmapaikan lomakkeessa olleeseen karttaan. Aineistoa käsiteltiin kaupungeittain. Työn tilaajana toimi Pohjois-Savon ELY-keskus.
Tulokset osoittavat, että pyöräilijöille sattui eniten yksittäistapaturmia arkipäivisin työ- ja opiskelumatkoilla joko aamulla tai päivällä. Suurin osa tapaturmista ajoittui syksyyn ja talveen, jolloin sääolosuhteet ovat usein haasteellisia pyöräilylle. Tapaturmiin johtaneina pääasiallisina syinä korostuivat selvästi eniten tien kunnossapitoon liittyvät asiat, kuten tienpinnan liukkaus ja vauriot sekä tien auraamattomuus lumesta ja sohjosta. Sen sijaan oma käyttäytyminen liikenteessä korostui enemmän tapaturmaan johtaneena toissijaisena syynä. Noin puolelle kyselyyn vastanneista pyöräilijöistä tapaturmasta aiheutui jonkinasteisia vammoja. Yleisesti katsoen vammat olivat melko lieviä: joka viides vamma vaati sairaalahoitoa. Vastaajien näkemyksien mukaan parhaiten pyöräilijöiden tapaturmia voidaan estää panostamalla teiden kunnossapitoon. Toinen tärkeä keino tapaturmien vähentämisessä on pyöräilijöiden oma liikennekäyttäytyminen sekä asianmukainen pyöräilyvarustus.