Kehittämissuunnitelma pienelle lypsykarjatilalle: Vaihtoehtoina maidontuotannon kehittäminen, lihantuotanto, maidon- ja lihantuotannon yhdistäminen sekä erikoiskasvien viljely
Ruotsalainen, Teemu (2019)
Ruotsalainen, Teemu
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019052611955
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019052611955
Tiivistelmä
Suomessa oli vuonna 2000 78 000 maatilaa, ja vuonna (2017) niistä oli jäljellä enää 50 500. Maitotilojen määrä vähenee noin 7 prosentin vuosivauhtia ja kaikkien tilojen määrä noin kolmen prosentin vuosivauhdilla. Maataloustuotannon määrä on suurin piirtein sama kuin aikaisemmin, koska tilakoko on kasvanut. Vuonna 2017 tiloilla oli peltoa keskimäärin 45 hehtaaria, kun taas 2000-luvulla keskimäärin vain 28 hehtaaria. Samassa ajassa lypsykarjojen koko on melkein kaksinkertaistunut 38 lehmään.
Vaikka lehmiä ja hehtaareita on aiempaa enemmän, tilat Suomessa ovat edelleen pieniä. Kaikista tiloista vain 10 prosentilla on ollut yli 100 hehtaaria peltoa. Yli 100 lehmän karjoja oli noin 5 prosenttia. Suomalaisen maatalouden merkittävin tuotantosuunta on maidontuotanto. Maitoa on toimitettu meijeriin lähes 2 300 miljoonaa litraa ja tästä 40 prosenttia on käytetty juustojen tekemiseen. Vuonna 2017 lihaa on tuotettu melkein 400 miljoona kiloa, joka on 5 miljoona kiloa vähemmän kuin vuonna 2016. Omavaraisuusaste on ollut 92 prosenttia. Vuoden 2017 viljasato on jäänyt huonoksi, vain 3,4 miljardiin kiloon.
Opinnäytetyössä pohdittiin, mitä mahdollisia vaihtoehtoja on kehittää pienikokoista case-tilaa. Case-tilalla on parsinavetta 22 lypsypaikalla ja peltoalaa 36 hehtaaria. Vaihtoehtoja on tarkasteltu maksuvalmiuslaskelmien avulla. Lisäksi osasta vaihtoehdoista on tehty myös Katetuottomenetelmän mukaisia taloussuunnitelmia, jolla voidaan tarkastella tuotannon kannattavuutta. Opinnäytetyön tarkoituksena oli pohtia eri tuotantosuuntavaihtoehtoja case-tilalle mahdolliselle tilan jatkajalle. Tavoitteena oli parantaa yrityksen kannattavuutta ja varmistaa mahdollistaa hyvät lähtökohdat tulevalle yrittäjälle. Harkitut vaihtoehdot olivat maidontuotannon laajennus 70 lehmään, maidontuotannon laajennus suoraan 120 lehmään, lihantuotantoon siirtyminen lähitilan ostamisen myötä sekä erikoiskasvien viljely. Opinnäytetyössä käsiteltiin myös tilan alasajamista valmiiksi tehdyn suunnitelman pohjalta.
Maksuvalmiuslaskelmat tehtiin seuraavista vaihtoehdoista: maidontuotanto, jossa on 70 lehmää, maidontuotanto, jossa 120 lehmää, maidon ja lihantuotanto yhdessä sekä pelkkä lihantuotanto vaihtoehdoista. Maksuvalmiuden kriteerit täyttyvät 70 lehmän ja 120 lehmän vaihtoehdoissa, nämä ovat ainoat vaihtoehdosta, missä täyttyvät rahoittajan vaatimat kassavarat-prosentti, 10 prosenttia. Maksuvalmiudet lihantuotantovaihtoehdossa ja maidon että lihantuotanossa, kassavaratprosentti jää alle 5 prosentin. Jotta tämä täyttyisi tässä tapauksessa pitäisi tuotanto volyymi tai tuotos olla suurempi. Tämän opinnäytetyön kautta tilan jatkaja saa hyvin tietoa eri vaihtoehdoista tilan kehittämistä ajatellen.
Vaikka lehmiä ja hehtaareita on aiempaa enemmän, tilat Suomessa ovat edelleen pieniä. Kaikista tiloista vain 10 prosentilla on ollut yli 100 hehtaaria peltoa. Yli 100 lehmän karjoja oli noin 5 prosenttia. Suomalaisen maatalouden merkittävin tuotantosuunta on maidontuotanto. Maitoa on toimitettu meijeriin lähes 2 300 miljoonaa litraa ja tästä 40 prosenttia on käytetty juustojen tekemiseen. Vuonna 2017 lihaa on tuotettu melkein 400 miljoona kiloa, joka on 5 miljoona kiloa vähemmän kuin vuonna 2016. Omavaraisuusaste on ollut 92 prosenttia. Vuoden 2017 viljasato on jäänyt huonoksi, vain 3,4 miljardiin kiloon.
Opinnäytetyössä pohdittiin, mitä mahdollisia vaihtoehtoja on kehittää pienikokoista case-tilaa. Case-tilalla on parsinavetta 22 lypsypaikalla ja peltoalaa 36 hehtaaria. Vaihtoehtoja on tarkasteltu maksuvalmiuslaskelmien avulla. Lisäksi osasta vaihtoehdoista on tehty myös Katetuottomenetelmän mukaisia taloussuunnitelmia, jolla voidaan tarkastella tuotannon kannattavuutta. Opinnäytetyön tarkoituksena oli pohtia eri tuotantosuuntavaihtoehtoja case-tilalle mahdolliselle tilan jatkajalle. Tavoitteena oli parantaa yrityksen kannattavuutta ja varmistaa mahdollistaa hyvät lähtökohdat tulevalle yrittäjälle. Harkitut vaihtoehdot olivat maidontuotannon laajennus 70 lehmään, maidontuotannon laajennus suoraan 120 lehmään, lihantuotantoon siirtyminen lähitilan ostamisen myötä sekä erikoiskasvien viljely. Opinnäytetyössä käsiteltiin myös tilan alasajamista valmiiksi tehdyn suunnitelman pohjalta.
Maksuvalmiuslaskelmat tehtiin seuraavista vaihtoehdoista: maidontuotanto, jossa on 70 lehmää, maidontuotanto, jossa 120 lehmää, maidon ja lihantuotanto yhdessä sekä pelkkä lihantuotanto vaihtoehdoista. Maksuvalmiuden kriteerit täyttyvät 70 lehmän ja 120 lehmän vaihtoehdoissa, nämä ovat ainoat vaihtoehdosta, missä täyttyvät rahoittajan vaatimat kassavarat-prosentti, 10 prosenttia. Maksuvalmiudet lihantuotantovaihtoehdossa ja maidon että lihantuotanossa, kassavaratprosentti jää alle 5 prosentin. Jotta tämä täyttyisi tässä tapauksessa pitäisi tuotanto volyymi tai tuotos olla suurempi. Tämän opinnäytetyön kautta tilan jatkaja saa hyvin tietoa eri vaihtoehdoista tilan kehittämistä ajatellen.