Rintamamiestalon kuntoarvio
Komulainen, Kalle (2019)
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019052411781
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019052411781
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tehdä kuntoarvio vuonna 1958 rakennettuun rintamamiestaloon. Kuntoarviota lähdettiin tekemään tutustumalla sen aikakauden rakentamistapoihin sekä tyypillisimpiin riskirakenteisiin. Kuntoarvion avulla kiinteistön omistaja saa arvokasta tietoa rakennuksen kunnosta sekä korjaustarpeista. Kuntoarvion lisäksi tehtiin myös pitkän tähtäimen suunnitelma sekä kustannusarvio, joka antaa tietoa käyttäjälle korjaustoimenpiteiden ajankohdasta sekä kustannuksista, esimerkiksi budjetointia varten.
Opinnäytetyö sisältää myös tietoa sen aikakauden tyypillisimmistä rakenteiden ogelmakohdista sekä teoriaa kuntoarviosta. Rakennuksen kuntoarvio tehtiin aistinvaraisesti ilman rakenneavauksia tai mittauksia. Kosteusmittaukset sekä lämpökuvaukset jätettiin pois, sillä rakennus on ollut kylmillään ja käyttämättömänä jonkin aikaa. Suurimmat viat kyseisessä rakennuksessa olivat ulkoseinän kosteustekninen toimimattomuus sekä ryömintätilallisen alapohjan tuulettumattomuus.
Opinnäytetyön tuloksena on saatu kuvaus rakennuksen tämänhetkisestä kunnosta sekä korjaustarpeista. Lisäksi opinnäytetyön perusteella saatiin käsitys 1950-luvun omakotitalojen tyypillisimmistä ongelmakohdista sekä riskirakenteista. Työn aikana perehdyttiin myös kuntoarvion teoriaan ja käsitteisiin, sekä miten kuntoarvio tulisi tehdä. Jos rakennusta aijotaan käyttää pysyvään asumiseen, tulisi siihen tehdä korjauksia asuinmukavuuden ja asuinterveyden säilymiseksi.
Opinnäytetyö sisältää myös tietoa sen aikakauden tyypillisimmistä rakenteiden ogelmakohdista sekä teoriaa kuntoarviosta. Rakennuksen kuntoarvio tehtiin aistinvaraisesti ilman rakenneavauksia tai mittauksia. Kosteusmittaukset sekä lämpökuvaukset jätettiin pois, sillä rakennus on ollut kylmillään ja käyttämättömänä jonkin aikaa. Suurimmat viat kyseisessä rakennuksessa olivat ulkoseinän kosteustekninen toimimattomuus sekä ryömintätilallisen alapohjan tuulettumattomuus.
Opinnäytetyön tuloksena on saatu kuvaus rakennuksen tämänhetkisestä kunnosta sekä korjaustarpeista. Lisäksi opinnäytetyön perusteella saatiin käsitys 1950-luvun omakotitalojen tyypillisimmistä ongelmakohdista sekä riskirakenteista. Työn aikana perehdyttiin myös kuntoarvion teoriaan ja käsitteisiin, sekä miten kuntoarvio tulisi tehdä. Jos rakennusta aijotaan käyttää pysyvään asumiseen, tulisi siihen tehdä korjauksia asuinmukavuuden ja asuinterveyden säilymiseksi.