Kirkkomuskari ja sen toteuttamismahdollisuuksia
Pohjonen, Satu (2019)
Pohjonen, Satu
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019052411784
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019052411784
Tiivistelmä
Lähtökohtana opinnäytetyölle on ollut tarve selvittää, kuinka toteuttaa kirkon musiikkileikkikoulua ja millaisia vaihtoehtoja toteuttamiselle on. Nostetaan esille ajatuksia käytännön kokemuksen kautta. Työn tarkoituksena on rohkaista musiikin varhaiskasvatuksen työntekijöitä kokeilemaan erilaisia toimintamalleja ja antaa vinkkejä käytännön tuntisuunnitteluun.
Työn alussa esitellään yleisellä tasolla käsitteitä musiikki ja lapset. Esille tuodaan myös pääpiirteet lapsen yleisen kasvun kehityksestä sekä musiikillisista valmiuksista. Opinnäytetyössä käsitellään seurakunnan musiikkikasvatusta, kanttorin työnkuvaa ja merkitystä musiikin varhaiskasvattajana. Työ esittelee kirkkomuskarin perustoimintaperiaatteita ja vaihtoehtoisia toimintamalleja.
Tutkimusosio sisältää kyselyn, jonka avulla kartoitetaan yleistä tietämystä kirkkomuskarista, mahdollisia toiveita kirkkomuskarin sisällön ja merkityksen suhteen sekä arvioita siitä, lisäisikö erilainen toteuttamismalli kiinnostusta kirkkomuskariin osallistumiselle. Työssä esitellään seurakunnassa toteutettu kirkkomuskariprojekti, johon myös lasten vanhemmat pääsivät osallistumaan.
Kyselyn tuloksen perusteella ajatus kirkkomuskarin toteuttamisesta Lappajärven seurakunnassa sai paljon positiivista palautetta. Yllättävänä tuloksena nousi esiin se, että molemmille toimintamalleille, sekä perinteiselle että kiertävälle kirkkomuskarin mallille, olisi käyttöä. Toive nousi esille juuri vanhemmilta. Yhteistyö seurakunnan kanssa on koettu mielekkääksi, ja lasten musiikin varhaiskasvatukseen kannattaa käyttää voimavaroja mahdollisuuksien mukaan. Toteutunut projekti osoittaa, että seurakuntalaiset kaipaavat lisää musiikillista toimintaa lasten varhaiskasvatukseen. Sen todetaan antavan hyvät lähtökohdat musiikilliseen kasvuun. Lasten sosiaaliset valmiudet vahvistuvat, ja varhaislapsuudessa koetun seurakuntayhteyden toivottaisiin kantavan läpi elämän.
Työn alussa esitellään yleisellä tasolla käsitteitä musiikki ja lapset. Esille tuodaan myös pääpiirteet lapsen yleisen kasvun kehityksestä sekä musiikillisista valmiuksista. Opinnäytetyössä käsitellään seurakunnan musiikkikasvatusta, kanttorin työnkuvaa ja merkitystä musiikin varhaiskasvattajana. Työ esittelee kirkkomuskarin perustoimintaperiaatteita ja vaihtoehtoisia toimintamalleja.
Tutkimusosio sisältää kyselyn, jonka avulla kartoitetaan yleistä tietämystä kirkkomuskarista, mahdollisia toiveita kirkkomuskarin sisällön ja merkityksen suhteen sekä arvioita siitä, lisäisikö erilainen toteuttamismalli kiinnostusta kirkkomuskariin osallistumiselle. Työssä esitellään seurakunnassa toteutettu kirkkomuskariprojekti, johon myös lasten vanhemmat pääsivät osallistumaan.
Kyselyn tuloksen perusteella ajatus kirkkomuskarin toteuttamisesta Lappajärven seurakunnassa sai paljon positiivista palautetta. Yllättävänä tuloksena nousi esiin se, että molemmille toimintamalleille, sekä perinteiselle että kiertävälle kirkkomuskarin mallille, olisi käyttöä. Toive nousi esille juuri vanhemmilta. Yhteistyö seurakunnan kanssa on koettu mielekkääksi, ja lasten musiikin varhaiskasvatukseen kannattaa käyttää voimavaroja mahdollisuuksien mukaan. Toteutunut projekti osoittaa, että seurakuntalaiset kaipaavat lisää musiikillista toimintaa lasten varhaiskasvatukseen. Sen todetaan antavan hyvät lähtökohdat musiikilliseen kasvuun. Lasten sosiaaliset valmiudet vahvistuvat, ja varhaislapsuudessa koetun seurakuntayhteyden toivottaisiin kantavan läpi elämän.