HR-roolien ja -prosessien määritteleminen ja kehittäminen
Tikka, Jyri (2019)
Tikka, Jyri
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019052411782
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019052411782
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli määritellä ja kehittää yritys X:n HR-rooleja ja -prosesseja selvittämällä yrityksen roolien ja prosessien tilanne ja saada selville henkilöstön mielipide näiden toimivuudesta. Lisäksi tarkoituksena oli löytää toimia, joilla niitä voisi tarpeen mukaan kehittää. Työssä oli tarkoitus esitellä henkilöstöhallinnon prosessit ja roolit. Selvityksen oli tarkoitus vastata kysymyksiin siitä, miten henkilöstöhallinnon roolit ja prosessit toimivat yrityksessä ja miten näitä voidaan kehittää toiminnan tehostamiseksi.
Opinnäytetyössä käytettiin tutkimusmenetelmänä laadullista tutkimusta. Selvitys toteutettiin puolistrukturoituna kyselynä ja teemahaastatteluna. Kyselyn tavoitteena oli selvittää, mitä mieltä henkilöstö on HR:n toimintatavoista ja roolista yrityksessä, mitä työntekijät odottavat HR:ltä ja miten HR:ää pitäisi kehittää tulevaisuudessa. Kysely lähetettiin koko henkilöstölle, ja siihen vastasi vajaa kaksikolmasosaa yrityksen henkilöstöstä. Teemahaastattelussa haastateltiin yritys X:n HR-vastaavaa, ja sen oli tarkoitus tuottaa pohjatietoa kyselyn, analyysin ja johtopäätöksien tekemiseen.
Opinnäytetyön tulokset osoittivat, että HR:n rooli on yrityksessä monille epäselvä ja, että prosesseista toimivat kelvollisesti vain työsuhdeasiat. Kyselyyn vastanneiden perusteluista pystyi havaitsemaan kolme pääteema: tiedottaminen, henkilöstön kehittäminen ja työhyvinvointi. Henkilöstö piti HR:n tiedottamista puutteellisena ja toivoi siltä sosiaalisempaa ja aktiivisemmin osallistuvaa roolia. Henkilöstön kehittäminen koettiin puutteelliseksi ja osittain ole- mattomaksi. Kyselyn mukaan HR:n toimintaan ei luoteta ja sen vaikutus työympäristöön on negatiivinen. HR-vastaavan mukaan henkilöstö on muutosvastainen. Kyselyyn vastanneet toivoivat koko yrityksen alkavan puhaltamaan yhteen hiileen ja toimimaan samojen yhteisten tavoitteiden eteen.
Selvityksen perusteella luodut kehitysehdotelmat jaettiin kahteen osa-alueeseen: HR-roolin ja tehtävien määrittelyyn sekä viestinnän kehittämiseen. Opinnäytetyön tulokset vastasivat tutkimuksen tavoitteisiin, ja analysoinnista luodut kehitysehdotukset luovat hyvän pohjan yrityksen kehittymiselle. Yritys X pystyy kehittämään prosessejaan ja HR:n roolia käyttämällä tämän selvityksen kehitysehdotuksia.
Opinnäytetyössä käytettiin tutkimusmenetelmänä laadullista tutkimusta. Selvitys toteutettiin puolistrukturoituna kyselynä ja teemahaastatteluna. Kyselyn tavoitteena oli selvittää, mitä mieltä henkilöstö on HR:n toimintatavoista ja roolista yrityksessä, mitä työntekijät odottavat HR:ltä ja miten HR:ää pitäisi kehittää tulevaisuudessa. Kysely lähetettiin koko henkilöstölle, ja siihen vastasi vajaa kaksikolmasosaa yrityksen henkilöstöstä. Teemahaastattelussa haastateltiin yritys X:n HR-vastaavaa, ja sen oli tarkoitus tuottaa pohjatietoa kyselyn, analyysin ja johtopäätöksien tekemiseen.
Opinnäytetyön tulokset osoittivat, että HR:n rooli on yrityksessä monille epäselvä ja, että prosesseista toimivat kelvollisesti vain työsuhdeasiat. Kyselyyn vastanneiden perusteluista pystyi havaitsemaan kolme pääteema: tiedottaminen, henkilöstön kehittäminen ja työhyvinvointi. Henkilöstö piti HR:n tiedottamista puutteellisena ja toivoi siltä sosiaalisempaa ja aktiivisemmin osallistuvaa roolia. Henkilöstön kehittäminen koettiin puutteelliseksi ja osittain ole- mattomaksi. Kyselyn mukaan HR:n toimintaan ei luoteta ja sen vaikutus työympäristöön on negatiivinen. HR-vastaavan mukaan henkilöstö on muutosvastainen. Kyselyyn vastanneet toivoivat koko yrityksen alkavan puhaltamaan yhteen hiileen ja toimimaan samojen yhteisten tavoitteiden eteen.
Selvityksen perusteella luodut kehitysehdotelmat jaettiin kahteen osa-alueeseen: HR-roolin ja tehtävien määrittelyyn sekä viestinnän kehittämiseen. Opinnäytetyön tulokset vastasivat tutkimuksen tavoitteisiin, ja analysoinnista luodut kehitysehdotukset luovat hyvän pohjan yrityksen kehittymiselle. Yritys X pystyy kehittämään prosessejaan ja HR:n roolia käyttämällä tämän selvityksen kehitysehdotuksia.