Juomamäärän vaikutus vasikoiden kasvuun ja juottokauden kustannuksiin: Sonnivasikoiden ruokintakoe tilaolosuhteissa

Abstract

Ensimmäisten elinkuukausien aikana vasikat saavat kaiken kasvuun tarvitsemansa energian maidosta tai juomarehusta. Runsaasti juotetut vasikat kasvavat juottokaudella paremmin kuin niukasti juotetut, mutta kasvuerot tasoittuvat vieroituskaudella. Juottokaudella juomarehu on kalleinta rehua ja sen kulutus vaikuttaa suoraan juottokauden kustannuksiin. Opinnäytetyön tutkimuksen tarkoitus oli vertailla kahden eri juomamäärän vaikutuksia vasikoiden kasvuun ja juottokauden kustannuksiin. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, kasvavatko vasikat juottokaudella paremmin suuremmalla juomarehumäärällä ja onko suuremman määrän juottaminen taloudellisesti järkevää.

Tutkimus toteutettiin ruokintakokeena pohjoissavolaisella ternistä teuraaksi -tilalla. Kokeessa oli mukana 152 sonnivasikkaa ja se toteutettiin kahdessa osassa. Suurin osa kokeen vasikoista oli puhtaita maitorotuisia, ja neljännes vasikoista oli maito-liharoturisteytyksiä. Vertailtavien ryhmien päiväannokset olivat 7,5 litraa ja 10 litraa juomaa, jossa oli 145 g juomajauhetta/l. Vasikoiden kasvua ja kustannuksia seurattiin 60 päivän ikään asti. Kasvutulosten ja kustannusten perusteella tehtiin rehukustannusvertailu. Vertailun avulla määriteltiin raja-arvo sille, kuinka paljon runsaammin juoneiden pitäisi kasvaa, jotta niiden kasvukilon kustannukset olisivat vähintään samalla tasolla kuin vähemmän juoneilla vasikoilla.

Kymmenen litraa juoneet vasikat olivat kokeen lopussa keskimäärin painavampia vähemmän juoneeseen ryhmään verrattuna ja niiden päiväkasvu koko kokeen ajalla oli myös parempi. Runsaammin juoneet myös kuluttivat enemmän juomarehua. Niukemmin juoneet ottivat runsaammin juoneet kasvussa kiinni vieroituskaudella. Runsaammalla juotolla vasikoiden rehukustannus kasvukiloa kohti oli suurempi niukemmin juoneisiin verrattuna. Vasikoiden olisi pitänyt kasvaa 1,26 kilogrammaa enemmän, jotta rehukustannus olisi ollut vähintään sama kuin vähemmän juoneilla.

Kokeen perusteella runsaampi juotto ei ollut taloudellisesti järkevää. Risteytyksillä ja vanhempana kasvatukseen tulleilla vasikoilla rehukustannukset olivat kuitenkin alhaisemmat, joten näille suuremman määrän juottaminen oli järkevämpää. Kokeen perusteella ei voitu ottaa kantaa siihen, miten eri ruokinnat vaikuttivat juoton jälkeiseen kasvuun ja kustannuksiin.

Vasikoiden kasvua pitäisi seurata vielä juoton loppumisen jälkeen pidemmällä aikavälillä, jotta juomamäärän vaikutusta kustannuksiin voitaisiin arvioida luotettavasti. Kokeen tuloksia voidaan käyttää koepaikkana toimineen tilan kehittämiseen ja toimeksiantaja voi hyödyntää kerättyä tietoa tuotantoketjun kehittämisessä.