PPK-mittauksen prosessi ja laatu UA-kuvauksessa
Pirhonen, Janne (2019)
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019052411779
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019052411779
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä selvitettiin UAV-kuvatun ja fotogrammetrisesti prosessoidun pistepilven tarkkuutta vaaka- ja pystysuuntaisesti kahdella eri miehittämättömällä ilmakuvausmenetelmällä. Tässä työssä vertailuun käytettiin Post-Processed Kinematic- (PPK) ja Ground Control Points (GCP) -ilmakuvausmenetelmiä.
Työssä käytettiin suomalaisvalmisteista GeoDrone X4L -UA-kopteria, jonka valmistaja on VideoDrone Finland Oy. Tutkimus toteutettiin Järvenpään keskustassa sijaitsevalla puistoalueella.
Kahdella eri ilmakuvausmenetelmällä tuotettuja pistepilviaineistoja verrattiin takymetrimittauksesta laskettuun maastomalliin. Pistepilviaineistojen vertailu suoritettiin Järvenpään kuvausalueella sijaitsevien kolmen eripituisen kevyen liikenteen väylän ja yhden hiekkakentän osalta. Alueet määräytyivät tutkinnan kohteeksi niiden kovapintaisen alustan takia.
Järvenpäässä suoritettu ilmakuvaus tehtiin noin 75 metrin korkeudesta. Tässä työssä käytetyn UAS-järjestelmän kalustolla se tarkoittaa noin 1,5 cm:n maastoresoluutiota. PPK- ja GCP-pistepilvien korkeustarkkuudet olivat noin 3 cm, kun vertauspintana käytettiin takymetrimittauksesta saatua maastomallia. Horisontaalisessa tarkkuudessa molemmilla ilmakuvaus menetelmillä päästiin noin 2 cm:n tarkkuuteen. PPK- ja GCP-kuvaukset suoritettiin samalla lennätyskerralla, joten prosessoitavat kuvat olivat täysin identtiset. Jälkiprosessoinnin menetelmät eroavat toisistaan.
Ilmakuvaukset Järvenpäässä osoittivat, että PPK-menetelmällä mitattu ja fotogrammetrisesti käsitelty aineisto soveltuu maanmittaustekniikan alaan. Tämän lisäksi PPK-menetelmässä ei tarvita yhtä paljon signaalipisteiden mittauksia maastossa, kuten GCP-menetelmässä. Tämä lisää toiminnan kustannustehokkuutta varsinkin suuremmilla kuvausalueilla.
Työssä käytettiin suomalaisvalmisteista GeoDrone X4L -UA-kopteria, jonka valmistaja on VideoDrone Finland Oy. Tutkimus toteutettiin Järvenpään keskustassa sijaitsevalla puistoalueella.
Kahdella eri ilmakuvausmenetelmällä tuotettuja pistepilviaineistoja verrattiin takymetrimittauksesta laskettuun maastomalliin. Pistepilviaineistojen vertailu suoritettiin Järvenpään kuvausalueella sijaitsevien kolmen eripituisen kevyen liikenteen väylän ja yhden hiekkakentän osalta. Alueet määräytyivät tutkinnan kohteeksi niiden kovapintaisen alustan takia.
Järvenpäässä suoritettu ilmakuvaus tehtiin noin 75 metrin korkeudesta. Tässä työssä käytetyn UAS-järjestelmän kalustolla se tarkoittaa noin 1,5 cm:n maastoresoluutiota. PPK- ja GCP-pistepilvien korkeustarkkuudet olivat noin 3 cm, kun vertauspintana käytettiin takymetrimittauksesta saatua maastomallia. Horisontaalisessa tarkkuudessa molemmilla ilmakuvaus menetelmillä päästiin noin 2 cm:n tarkkuuteen. PPK- ja GCP-kuvaukset suoritettiin samalla lennätyskerralla, joten prosessoitavat kuvat olivat täysin identtiset. Jälkiprosessoinnin menetelmät eroavat toisistaan.
Ilmakuvaukset Järvenpäässä osoittivat, että PPK-menetelmällä mitattu ja fotogrammetrisesti käsitelty aineisto soveltuu maanmittaustekniikan alaan. Tämän lisäksi PPK-menetelmässä ei tarvita yhtä paljon signaalipisteiden mittauksia maastossa, kuten GCP-menetelmässä. Tämä lisää toiminnan kustannustehokkuutta varsinkin suuremmilla kuvausalueilla.