Metodien murtumispisteessä: Cracking Sound -elokuvan tyylin rakentuminen

Abstract

Tämä opinnäytetyö koostuu tästä kirjallisesta osasta, sekä toiminnallisesta osasta, 11-minuuttisesta kokeellisesta dokumenttielokuvasta nimeltä Cracking Sound (2019, ohjaaja Hanna Kaihlanen). Opinnäytetyössä pohditaan sitä, kuinka dokumenttielokuvan tyyli rakentuu. Miten dokumenttielokuvan lajityyppejä jaotellaan, ja mitä on elokuvan tyyli? Millainen on dokumenttielokuvan ohjaamisen työnkulku, ja miten tyyli rakentuu prosessin eri vaiheissa? Kuinka tyylivalinnat muovaavat ohjaajan työskentelymetodeja?

Opinnäytetyössä esitellään dokumenttielokuvan tyypittelyä Bill Nicholsin moodijaon kautta. Työssä avataan myös dokumenttielokuvan eri työvaiheita sekä lyhyesti erilaisia elokuvateoreettisia käsitteitä, joiden kautta tyylin käsitettä jäsennellään. Näiden käsitteiden kautta avataan Cracking Sound -elokuvan ohjausprosessia. Prosessissa reflektoidaan erityisesti sitä, missä vaiheessa ja miten elokuvan tyyli muodostui.

Työn lopuksi kootaan yhteen tyylin rakentumista ja ohjauksellisia metodeja Cracking Sound -elokuvan tapauksessa. Työssä osoitetaan, että tyyliä koskevia valintoja tehdään systemaattisesti tuotannon kaikissa eri vaiheissa. Opinnäytetyö osoittaa, että tyylilaji vaihtui useita kertoja tekoprosessin varrella, ja että työvaiheet vaihtelivat ja limittyivät kautta linjan. Oleellisin metodi tyylin rakentumisessa oli tässä tapauksessa leikkaaminen.

Opinnäytteessä tehdyt havainnot voivat hyödyttää muita elokuvantekijöitä dokumenttielokuvan tyylin rakentumisen tarkastelussa. Opinnäyte voi antaa myös uusia ajatuksia found footage -materiaalin käytöstä osana dokumenttielokuvakerrontaa. Opinnäyte toimii kuitenkin parhaiten tekijän taiteellisen työn reflektiona ja vertaistukena muille elokuvantekijöille.