Vanhempien käyttämät keinot ja tuen tarve alakouluikäisten mediakasvatuksessa
Kumpula, Emilia; Taskila, Sara (2019)
Kumpula, Emilia
Taskila, Sara
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019052812825
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019052812825
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa alakouluikäisten lasten vanhempien käyttämiä keinoja kotien mediakasvatuksessa. Tarkoituksena oli selvittää myös, miten vanhemmat kokevat liiallisen ruutuajan haitalliset vaikutukset ja onko mediakasvatukseen saatu tukea kodin ulkopuolelta. Tämän lisäksi haluttiin saada tietoa, koetaanko kodin ulkopuoliselle tuelle tarvetta. Vanhemmuuden tukeminen, ohjaaminen ja neuvonta, sekä varhainen puuttuminen huolenaiheisiin ovat tärkeitä keinoja, joilla voidaan vahvistaa kotien mediakasvatusta ja sen myötä tukea lasten ja nuorten kasvua ja kehitystä, sekä vähentää ja ehkäistä mediankäytöstä aiheutuvia mahdollisia haittoja.
Tutkimusmetodina käytimme kvantitatiivista eli määrällistä tutkimustapaa. Aineisto kerättiin kahden alakoulun vanhemmille suunnatulla kyselyllä. Kysely toteutettiin Webropol-nimisellä kysely- ja raportointiohjelmalla, ja lähetettiin vanhemmille Wilma-hallinto-ohjelman välityksellä. Analysoimme aineiston Webropolin avulla ristiintaulukoimalla aineistoa. Tulokset esitetään raportissa numeerisesti, graafisesti ja sanallisesti.
Tutkimustulosten mukaan on yleistä, että alakouluikäisten lasten kodeissa toteutetaan aktiivista mediakasvatusta. Keskustelevan kasvatustavan lisäksi perheissä rajoitetaan ruutuaikaa ja hyödynnetään erilaisia esto- ja suodatusohjelmia sekä ruutuaikasovelluksia. Suuri osa vanhemmista tuntee lapsensa tavat ja mieltymykset mediankäytössä. Vanhemmat ovat tietoisia liiallisen ruu-tuajan haitallisista vaikutuksista, ja siihen liittyvä huolenaste on keskiarvoltaan 3,7 asteikolla 1-5 kuvattuna. Yli puolet vanhemmista ei ole saanut kodin ulkopuolelta tukea mediakasvatukseen, lähes sama määrä ei sitä koe myöskään tarvitsevansa. Viidesosa vanhemmista toivoo kodin ulkopuolelta tukea mediakasvatukseen. Tukea toivotaan erityisesti mediakasvatuksen asiantun-tijoilta. Käytännön toimintaohjeita ja suosituksia toivotaan eniten, ja myös luento- ja tutkimustie-don muodossa olevalle tuelle ilmenee kiinnostusta vanhempien keskuudessa.
Tutkimustulokset ovat hyödynnettävissä suunniteltaessa vanhemmille suunnattua tämän ajan tarpeeseen vastaavaa tukea, joka vanhempien oman kasvatustyön vahvistumisen myötä tukisi lapsia kohti terveellistä ja turvallista median käyttöä. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää myös lasten terveyttä ja hyvinvointia edistävien sekä ennaltaehkäisevien palvelujen suunnitteluun ja toteutukseen osallistuvilla tahoilla.
Tutkimusmetodina käytimme kvantitatiivista eli määrällistä tutkimustapaa. Aineisto kerättiin kahden alakoulun vanhemmille suunnatulla kyselyllä. Kysely toteutettiin Webropol-nimisellä kysely- ja raportointiohjelmalla, ja lähetettiin vanhemmille Wilma-hallinto-ohjelman välityksellä. Analysoimme aineiston Webropolin avulla ristiintaulukoimalla aineistoa. Tulokset esitetään raportissa numeerisesti, graafisesti ja sanallisesti.
Tutkimustulosten mukaan on yleistä, että alakouluikäisten lasten kodeissa toteutetaan aktiivista mediakasvatusta. Keskustelevan kasvatustavan lisäksi perheissä rajoitetaan ruutuaikaa ja hyödynnetään erilaisia esto- ja suodatusohjelmia sekä ruutuaikasovelluksia. Suuri osa vanhemmista tuntee lapsensa tavat ja mieltymykset mediankäytössä. Vanhemmat ovat tietoisia liiallisen ruu-tuajan haitallisista vaikutuksista, ja siihen liittyvä huolenaste on keskiarvoltaan 3,7 asteikolla 1-5 kuvattuna. Yli puolet vanhemmista ei ole saanut kodin ulkopuolelta tukea mediakasvatukseen, lähes sama määrä ei sitä koe myöskään tarvitsevansa. Viidesosa vanhemmista toivoo kodin ulkopuolelta tukea mediakasvatukseen. Tukea toivotaan erityisesti mediakasvatuksen asiantun-tijoilta. Käytännön toimintaohjeita ja suosituksia toivotaan eniten, ja myös luento- ja tutkimustie-don muodossa olevalle tuelle ilmenee kiinnostusta vanhempien keskuudessa.
Tutkimustulokset ovat hyödynnettävissä suunniteltaessa vanhemmille suunnattua tämän ajan tarpeeseen vastaavaa tukea, joka vanhempien oman kasvatustyön vahvistumisen myötä tukisi lapsia kohti terveellistä ja turvallista median käyttöä. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää myös lasten terveyttä ja hyvinvointia edistävien sekä ennaltaehkäisevien palvelujen suunnitteluun ja toteutukseen osallistuvilla tahoilla.