Verkostolentoaseman sähkönjakelun luotettavuuden kehittäminen
Kimmo, Marko (2019)
Kimmo, Marko
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019052812398
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019052812398
Tiivistelmä
Finavia ylläpitää 21 lentoaseman verkostoa Suomessa, joista pääkaupungin Helsinki-Vantaan lentoasema on suurin. Lentoasema verkosto on hyvin saman ikäistä keskenään ja jakeluverkon uusiminen on ajankohtainen monelle lentoasemalle. Opinnäytetyöni aihe on verkostolentoaseman sähkönjakeluverkon luotettavuuden kehittäminen ja tutkittavaksi lentoasemaksi valikoitui nykyiseltä jakeluverkoltaan muita monimutkaisempi vaihtoehto.
Lentoaseman jakeluverkko on hyvin iäkästä. Lentoaseman jakeluverkko on ollut vielä 1990-luvulla rengasverkkoa, mutta kuormituksen kasvun aikana jakeluverkko on muutettu säteittäiseksi verkoksi. Nykyinen jakeluverkko on haasteellinen uusien kuormien suhteen, koska niitä ei käytännössä pystytä lisäämään. Sähkönjakeluverkon rakenteen tavoitteena on pyritty yksinkertaistamaan sitä tämän työn tuloksena.
Lentoaseman jakeluverkon uusinnassa on huomioitava suunnittelun ohjeistukset. Verkkoyhtiöiden ohjeistuksia määräävämpinä pidetään kansainvälisiä ilmailumääräyksiä. Verkkoyhtiöt velvoittavat suunnittelemaan liittymispisteeseen tietynlaisen sähkölaitteiston. Ilmailumääräykset eivät ota sen enempää kantaa jakeluverkon rakenteeseen, vaan niiden avulla määrätään raja-arvot kenttävalojärjestelmille ja muiden lennonvarmistuksen laitteiden toiminnalle.
Työn aikana tutkin kahta erilaista vaihtoehtoa, joilla pystytään täyttämään ilmailumääräyksien vaatimukset. Molemmista vaihtoehdoista laskin investointikustannukset sekä kertainvestointina että kannattavuuslaskentana 30 vuoden ajanjaksolla. Valituksi tulleessa suunnitelmassa on lähdetty jakeluverkon käyttövarmuus ja luotettavuus edellä. Mitä varmempaa jakeluverkkoa rakennetaan, sitä enemmän kasvaa myös investointitaso.
Jakeluverkko tulee uusittavaksi operatiivisen käytön aikana. Varsinaisen jakeluverkon rakennustyön aikana on nähtävissä useita riskitekijöitä, mutta niihin pystytään varautumaan
huolellisella suunnittelulla ja työn oikealla vaiheistuksella. Valittu jakeluverkko tulee rakentaa
kokonaisuudessaan, jotta verkosta saadaan nykyistä luotettavampi.
Lentoaseman jakeluverkko on hyvin iäkästä. Lentoaseman jakeluverkko on ollut vielä 1990-luvulla rengasverkkoa, mutta kuormituksen kasvun aikana jakeluverkko on muutettu säteittäiseksi verkoksi. Nykyinen jakeluverkko on haasteellinen uusien kuormien suhteen, koska niitä ei käytännössä pystytä lisäämään. Sähkönjakeluverkon rakenteen tavoitteena on pyritty yksinkertaistamaan sitä tämän työn tuloksena.
Lentoaseman jakeluverkon uusinnassa on huomioitava suunnittelun ohjeistukset. Verkkoyhtiöiden ohjeistuksia määräävämpinä pidetään kansainvälisiä ilmailumääräyksiä. Verkkoyhtiöt velvoittavat suunnittelemaan liittymispisteeseen tietynlaisen sähkölaitteiston. Ilmailumääräykset eivät ota sen enempää kantaa jakeluverkon rakenteeseen, vaan niiden avulla määrätään raja-arvot kenttävalojärjestelmille ja muiden lennonvarmistuksen laitteiden toiminnalle.
Työn aikana tutkin kahta erilaista vaihtoehtoa, joilla pystytään täyttämään ilmailumääräyksien vaatimukset. Molemmista vaihtoehdoista laskin investointikustannukset sekä kertainvestointina että kannattavuuslaskentana 30 vuoden ajanjaksolla. Valituksi tulleessa suunnitelmassa on lähdetty jakeluverkon käyttövarmuus ja luotettavuus edellä. Mitä varmempaa jakeluverkkoa rakennetaan, sitä enemmän kasvaa myös investointitaso.
Jakeluverkko tulee uusittavaksi operatiivisen käytön aikana. Varsinaisen jakeluverkon rakennustyön aikana on nähtävissä useita riskitekijöitä, mutta niihin pystytään varautumaan
huolellisella suunnittelulla ja työn oikealla vaiheistuksella. Valittu jakeluverkko tulee rakentaa
kokonaisuudessaan, jotta verkosta saadaan nykyistä luotettavampi.