Henkilöstörekrytointi - nykypäivänä ja tulevaisuudessa
Jukkala, Santeri (2019)
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019052913134
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019052913134
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä pohditaan ajatuksia rekrytoinnin näkökulmasta siitä, kuinka hyvin yritykset osaavat hyödyntää monikulttuurisuutta alati kiihtyvän maahanmuuton seurauksena. Mitä tarkoittaa etninen työnantaja?
Opinnäytetyö sisältää niin globaaleja ilmiöitä maahanmuutossa, kuin kansallisia vaikutuksia. Mitkä ovat päällimmäisiä syitä kiihtyneen maahanmuuton seurauksena? Onko sen suurin vaikutus kansalliseen infrastruktuuriimme positiivista vaiko negatiivista?
Syksyllä 2018 järjestettiin kvantitatiivinen kyselytutkimus verkossa Webropol -palvelua hyödyntäen kirjoitelman ’pohjaksi’. Kyselytutkimus jaettiin sähköpostitse satunnaisotannalla tuhannelle Haaga-Helian opiskelijalle, joidenka vastauksista poimittiin henkilökohtaisia mielipiteitä yhdeksäntoista kysymyksen verran.
Tutkimuksen aluksi pyrittiin selvittämään sitä, mistä koko rekrytointiprosessi lähtee liikkeelle ennen varsinaista rekrytointi-tilaisuutta. Tähän pyrittiin saamaan vastaus kolmen kysymyksen verran. Toisena alkubarometrinä kyselytutkimuksessa lähdettiin kartoittamaan vastaajien mielipiteitä huomioitavista asioista markkinoidessa avoinna olevaa työpaikkaa. Kolmantena kohtana tutkimuksessa päästiin pureutumaan varsinaiseen rekrytointivaiheeseen, eli rekrytointitilaisuuteen. Tähän tuli vastauksia laaja-alaisemmin. Viimeisenä kohtana kyselytutkimuksessa ryhdyttiin selvittämään asioita, joita mahdollisesti olisi hyvä ottaa huomioon haastattelutilanteen jälkeen rekrytointiprosessin ollessa vielä osittain käynnissä. Tähän kohtaan sisältyi myös perehtymistä siihen, miten henkilön työskentelyä olisi hyvä seurata hänen työskennellessään koeajalla yrityksessä.
Tutkimustuloksien validiteettiin vaikutti vahvasti se, että se jaettiin ainoastaan tuhannelle Haaga-Helian opiskelija satunnaisotannalla. Tutkimustuloksista voidaan olettaa se, että vastaajat olivat varsin samaa mieltä. Loppujen lopuksi vastausprosentti jäi kuitenkin jokseenkin niukaksi kuudellatoista vastauksella. Näin ollen näiden kuudentoista vastauksen tulkitseminen perusteellisesti muodostui äärimmäisen tärkeäksi tutkimuksen kannalta.
Opinnäytetyö sisältää niin globaaleja ilmiöitä maahanmuutossa, kuin kansallisia vaikutuksia. Mitkä ovat päällimmäisiä syitä kiihtyneen maahanmuuton seurauksena? Onko sen suurin vaikutus kansalliseen infrastruktuuriimme positiivista vaiko negatiivista?
Syksyllä 2018 järjestettiin kvantitatiivinen kyselytutkimus verkossa Webropol -palvelua hyödyntäen kirjoitelman ’pohjaksi’. Kyselytutkimus jaettiin sähköpostitse satunnaisotannalla tuhannelle Haaga-Helian opiskelijalle, joidenka vastauksista poimittiin henkilökohtaisia mielipiteitä yhdeksäntoista kysymyksen verran.
Tutkimuksen aluksi pyrittiin selvittämään sitä, mistä koko rekrytointiprosessi lähtee liikkeelle ennen varsinaista rekrytointi-tilaisuutta. Tähän pyrittiin saamaan vastaus kolmen kysymyksen verran. Toisena alkubarometrinä kyselytutkimuksessa lähdettiin kartoittamaan vastaajien mielipiteitä huomioitavista asioista markkinoidessa avoinna olevaa työpaikkaa. Kolmantena kohtana tutkimuksessa päästiin pureutumaan varsinaiseen rekrytointivaiheeseen, eli rekrytointitilaisuuteen. Tähän tuli vastauksia laaja-alaisemmin. Viimeisenä kohtana kyselytutkimuksessa ryhdyttiin selvittämään asioita, joita mahdollisesti olisi hyvä ottaa huomioon haastattelutilanteen jälkeen rekrytointiprosessin ollessa vielä osittain käynnissä. Tähän kohtaan sisältyi myös perehtymistä siihen, miten henkilön työskentelyä olisi hyvä seurata hänen työskennellessään koeajalla yrityksessä.
Tutkimustuloksien validiteettiin vaikutti vahvasti se, että se jaettiin ainoastaan tuhannelle Haaga-Helian opiskelija satunnaisotannalla. Tutkimustuloksista voidaan olettaa se, että vastaajat olivat varsin samaa mieltä. Loppujen lopuksi vastausprosentti jäi kuitenkin jokseenkin niukaksi kuudellatoista vastauksella. Näin ollen näiden kuudentoista vastauksen tulkitseminen perusteellisesti muodostui äärimmäisen tärkeäksi tutkimuksen kannalta.