Asemakaavan laatiminen vaiheittain

Abstract

Maankäyttö- ja rakennuslaki uudistui vuonna 2017 siten, että asemakaava on mahdollista laatia vaiheittain. Kyseinen kaavamuoto tarkoittaa sitä, että asemakaavasta muutetaan vain jokin tai joitakin määräyksiä ja aiempi asemakaava jää muilta osin voimaan. Lain tarkoituksena on ollut keventää kaavoitusprosessia. Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli löytää vaiheittaisen asemakaavan muutoksen prosessin edut, hankaluudet ja soveltuva tekninen toteuttamistapa.

Vaihekaavan toteuttamisen prosessia ja toteuttamistapaa lähdettiin selvittämään perehtymällä lain valmisteluteksteihin, haastattelemalla vaihekaavoitukseen perehtyneitä kuntia sekä eri kaavoituksen kanssa tekemisissä olevia viranomaisia. Huittisissa perehdyttiin pienialaiseen tapausesimerkkiin, käyttötarkoituksen muutoksen kaavaprosessissa ja Raaseporissa selvitettiin teoreettista soveltamista laajemman alueen pysäköintinormien muutokseen.

Opinnäytetyössä huomattiin, että vaihekaavalla voidaan keventää kaavaprosessia joissakin tapauksissa. Menetelmä sopii useita kaava-alueita koskevien kaavamääräysten yhdenmukaistamisiin ja selkeisiin käyttötarkoitusten muutoksiin. Etuna on se, ettei tarvitse avata kaikkia voimassa olevan kaavan teemoja muutokselle. Vaiheasemakaavassa korostuu tavanomaiseen asemakaavaan verrattuna voimassa olevan kaavan muiden määräysten ajantasaisuuden arviointi ja vahvistamisen jälkeisen ajantasa-asemakaavan selkeän toteuttamisratkaisun suunnittelu.

Opinnäytetyön tapaustutkimuksen kohteena olevassa käyttötarkoituksen muutoksessa uuden menetelmän eduiksi katsottiin kaava-asiakirjojen laatiminen sisällöltään kevyempinä, selvitysmäärän väheneminen ja selvitysten tarkempi kohdentaminen sekä kaavan rajatumpi osallistaminen, kun osallisten määrä oli pienempi. Osallistamisessa ajallisesti hidas lausuntopyyntömenettely keveni, kun yhden määräyksen muutos ei vaatinut monia erillisiä lausuntoja.

Tuloksista voidaan päätellä, että lain muutoksen tavoitteiden mukaisesti vaiheittainen kaavamuutos voi säästää aikaa ja resursseja, mutta sen soveltuvuus hankkeeseen tulee ratkaista aina tapauskohtaisesti. Kaavaprosessi vastaa nähtäville asettamisen ja päätöksenteon osalta tavanomaista asemakaavaa, mutta muutosasioissa voidaan kohdentaa työresurssit, osallistaminen ja arvioinnit tiettyyn kokonaisuuteen. Vaiheasemakaavoituksessa on eroja kuntien välillä ja tulevaisuuden menettelytavat tarkentuvat muodostuvan oikeuskäytännön ja lisääntyvän soveltamisen myötä. Vaiheasemakaavoituksesta saatuja kokemuksia on mahdollista hyödyntää tulevaisuudessa mm. MRL:n kokonaisuudistuksessa.