Laserkeilauksella tehtävän seurantamittauksen laadun parantaminen
Salmenmäki, Eero (2019)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019052812879
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019052812879
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli todistaa hypoteesi, jonka mukaan laserkeilauksella suoritettavassa seurantamittauksessa pistepilvien välisestä etäisyysvertailusta tehty heat-map on monimutkaisessa ympäristössä sitä laadukkaampi, mitä tarkemmin käytettävät laserkeilaimen kojeasemat ovat samoja sijainniltaan seurantamittauksen ensimmäisellä ja myöhemmillä mittauskerroilla.
Esimerkkejä mainitusta ympäristön monimutkaisuudesta ovat tuki-, koristerakenteet ja teollisuuden putkistot. Opinnäytetyön tutkimuksessa ympäristön monimutkaisuutta vastasi seurattavaksi valitun laboratoriotilan runsas putkisto.
Heat-mapin laaduksi oli tässä opinnäytetyössä määritelty se, kuinka selkeästi heat-map-näkymästä ovat erotettavissa seurattavassa tilassa tapahtuneet muutokset.
Tilasta tehtiin useita keilauksia, joista kukin oli keilattu eri etäisyydeltä ensimmäisen kei-lauksen kojeasemasta. Hypoteesin mukainen riippuvuus laadun ja sijainnin välillä todettiin vertailemalla toisiinsa eri kojeasemista keilattujen pistepilvien suhteen tehtyjen etäisyysvertailun heat-map-näkymiä.
Työssä saavutettiin asetettu päämäärä eli todettiin hypoteesin mukainen riippuvuus. Lisäksi opinnäytetyössä tutkittiin ja todettiin eräiden pistepilvien käsittely, vertailu- ja tarkastelutapojen hyödyllisyys.
Opinnäytetyössä esitettiin myös nyrkkisääntö sille, miten määrittää mittaustilanteen vaatima tarkkuus kojeaseman pystytykseen.
Esimerkkejä mainitusta ympäristön monimutkaisuudesta ovat tuki-, koristerakenteet ja teollisuuden putkistot. Opinnäytetyön tutkimuksessa ympäristön monimutkaisuutta vastasi seurattavaksi valitun laboratoriotilan runsas putkisto.
Heat-mapin laaduksi oli tässä opinnäytetyössä määritelty se, kuinka selkeästi heat-map-näkymästä ovat erotettavissa seurattavassa tilassa tapahtuneet muutokset.
Tilasta tehtiin useita keilauksia, joista kukin oli keilattu eri etäisyydeltä ensimmäisen kei-lauksen kojeasemasta. Hypoteesin mukainen riippuvuus laadun ja sijainnin välillä todettiin vertailemalla toisiinsa eri kojeasemista keilattujen pistepilvien suhteen tehtyjen etäisyysvertailun heat-map-näkymiä.
Työssä saavutettiin asetettu päämäärä eli todettiin hypoteesin mukainen riippuvuus. Lisäksi opinnäytetyössä tutkittiin ja todettiin eräiden pistepilvien käsittely, vertailu- ja tarkastelutapojen hyödyllisyys.
Opinnäytetyössä esitettiin myös nyrkkisääntö sille, miten määrittää mittaustilanteen vaatima tarkkuus kojeaseman pystytykseen.