Hyvinvointineuvolamallin sisältö ja kehittämistarpeet Pyhtäällä

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena on Pyhtään kunnan hyvinvointineuvolamallin kuvaaminen ja kehittämistarpeiden kartoittaminen. Hyvinvointineuvolan toiminnan sisältö on kuvattu yhdessä hyvinvointineuvolan moniammatillisen ydintiimin kanssa. Kuvauksen pohjalta on kartoitettu toiminnan kehittämistarpeet suhteessa hyvinvointineuvolan geneerisiin ominaisuuksiin. Hyvinvointineuvolan geneeriset ominaisuudet pohjautuvat eri kuntien sovellutusten sekä alkuperäisen toiminta-ajatuksen vertailuun.

Opinnäytetyö on toiminnallinen kehittämistyö, joka koostuu kolmesta vaiheesta: 1) tietoperustan laatiminen, 2) Pyhtään hyvinvointineuvola-toimintamallin sisällön kuvaaminen ja kehittämistarpeiden kartoittaminen sekä 3) alustavan keittämissuunnitelman laatiminen. Tietoperustassa paneudutaan hyvinvointineuvola-toimintamalliin ja sen taustalla vaikuttaviin näkemyksiin lasten ja perheiden tukemisesta sekä lasten ja perheiden palvelujen muutokseen Suomessa.

Opinnäytetyön kirjoittamisen aikana Pyhtään hyvinvointineuvolatoiminta laajeni perhekeskustoiminnaksi. Samaan aikaan, vuoden 2018 aikana, neuvolassa tapahtui henkilöstömuutoksia. Aineiston keruu toiminnan sisällön kuvaamiseksi ja kehittämistarpeiden kartoittamiseksi toteutettiin kehittämispajoissa vuonna 2016. Myöhemmin aineistoa on täydennetty kuvaamaan myös vuoden 2018 tilannetta. Opinnäytetyön tuloksena syntyi alustava kehittämissuunnitelma Pyhtään hyvinvointineuvolatoiminnalle. Viimeisteltyä hyvinvointineuvolan kehittämissuunnitelmaa ei ollut mielekästä laatia toiminnan loputtua. Hyvinvointineuvolan ydintiimi nosti tärkeimmiksi kehittämishaasteiksi hyvinvointineuvolan toimintaohjeen ja prosessikuvauksen laatimisen, johtamisen kehittämisen, yhteistyön kehittämisen koulun kanssa sekä asiakaspalautteen keräämisen ja asiakaslähtöisyyden todentamisen. Muiksi kehittämishaasteiksi yhdessä johdon kanssa nostettiin palvelujen digitalisointi, seulontamallin käyttöönotto ja kustannusvaikuttavuuden todentaminen.

Lasten, nuorten ja perheiden palvelut ovat viime vuosina olleet muutoksessa, ja yhteistä, kansallista tahtotilaa toimintakulttuurin uudistamiselle ja toivottavalle tulevaisuudelle on hahmoteltu sekä lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmassa että kansallisen lapsistrategian valmistelutyössä. Pyhtäällä tapahtunut toimintamallin muutos perustuu valtakunnalliseen linjaukseen perhekeskusmallin kehittämisestä.

The purpose of this study is to describe the welfare clinic operational model in Pyhtää municipality, and map out the needs for developing the operation by comparing the model of Pyhtää to the general features of a welfare clinic. The general features are based on comparison of the models of three different municipalities and the original idea of a welfare clinic.

This study is a functional development assignment consisting of three stages: 1) writing out the theoretical background, 2) describing the content of the welfare clinic operational model in Pyhtää and mapping out the development needs, and 3) creating an initialdevelopment program. The theoretical background of this study is the welfare clinic operational model and its’ vision of supporting children and families, and the reform of child and family services in Finland.

During the writing process of the thesis, the welfare clinic in Pyhtää was turned into a family center. The development workshops for describing the welfare clinic model and mapping out the development needs were held for the multi-professional team of the Pyhtää welfare clinic in 2016. The result of this study is the initial development program of the Pyhtää welfare clinic. The change of the operational model from the welfare clinic to the family center in Pyhtää is based on national policy of the reform of child and family services.

The most essential development needs raised by the multi-professional team were 1) composing a procedural model and a process flowchart for the welfare clinic, 2) developing the management in the clinic, 3) developing network collaboration especially with elementary school and 4) systematic collecting of customer feedback and verifying the customer oriented approach. Other development needs raised together with the management were digitalization of the services, commissioning a sieving model and verifying cost effectivity.