Röntgenhoitajan ohjausosaaminen
Perankoski, Merja; Perankoski, Merja (2019)
Perankoski, Merja
Perankoski, Merja
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019053013547
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019053013547
Tiivistelmä
Tiivistelmä
Ohjausosaaminen on laaja käsite, se sisältää monenlaisia vuorovaikutuksellisia toimintatapoja ja erilaisia tilanteita. Muuttuva työelämä ja asiakaslähtöisyys laajentavat jatkuvasti röntgenhoitajan osaamisperustaa. Potilasohjauskoulutuksella pyritään lisäämään hoitajan tiedollista ja taidollista ohjausosaamista sekä myös vaikuttamaan potilasohjaukseen liittyviin asenteisiin.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kuvailla röntgenhoitajien ohjausosaamista. Tavoitteena oli hyödyntää saatua tietoa röntgenhoitajien ohjausosaamiskoulutuksen suunnitteluun. Tutkimuskysymyksenä oli millaisiksi röntgenhoitajat arvioivat ohjausosaamisensa.
Ohjausosaamista kuvantamisessa tarkasteltiin kognitiivisen oppimisteorian näkökulmasta. Opinnäytetyössä käytettiin kvantitatiivista Survey-tutkimusmenetelmää ja se toteutettiin Webropol-kyselynä. Kysely lähetettiin Suomen Röntgenhoitajaliiton jäsenkyselynä ja tutkimusaineisto koostui röntgenhoitajan vastauksista (N=302).
Tutkimustuloksien mukaan röntgenhoitajat arvioivat ohjausosaamisensa hyväksi. Hoitajien vahvaa ohjausosaamista oli yksilöohjaus, eri-ikäisten potilaiden ohjaus sekä ohjaaminen ja havainnointi lyhyen potilaskontaktin aikana sekä nopeasti muuttuvissa tilanteissa. Ohjaustyössä ei näkynyt rutiininomaisuus, vaikka ohjaus sujui usein rutiinilla. Röntgenhoitajat osasivat vastata potilaan kysymyksiin liittyen säteilyturvallisuuteen.
Heikompaa osaamista röntgenhoitajat arvioivat omaavansa lääkkeettömän kivunhoidon toteuttamisessa, audiovisuaalisten välineiden ja tukiviittomien käytössä sekä toisen kotimaisen kielen osaamisessa.
Röntgenhoitajat kokivat potilasohjauksen tärkeäksi, asiakaslähtöiseksi ja mielekkääksi. Ohjaus perustui luottamukseen, mutta potilasohjaukselle ei ollut aina tarpeeksi aikaa. Ohjaajana haluttiin kehittyä ja ohjausosaamisen koulutusta tarvittiin enemmän.
Ohjausosaaminen on laaja käsite, se sisältää monenlaisia vuorovaikutuksellisia toimintatapoja ja erilaisia tilanteita. Muuttuva työelämä ja asiakaslähtöisyys laajentavat jatkuvasti röntgenhoitajan osaamisperustaa. Potilasohjauskoulutuksella pyritään lisäämään hoitajan tiedollista ja taidollista ohjausosaamista sekä myös vaikuttamaan potilasohjaukseen liittyviin asenteisiin.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kuvailla röntgenhoitajien ohjausosaamista. Tavoitteena oli hyödyntää saatua tietoa röntgenhoitajien ohjausosaamiskoulutuksen suunnitteluun. Tutkimuskysymyksenä oli millaisiksi röntgenhoitajat arvioivat ohjausosaamisensa.
Ohjausosaamista kuvantamisessa tarkasteltiin kognitiivisen oppimisteorian näkökulmasta. Opinnäytetyössä käytettiin kvantitatiivista Survey-tutkimusmenetelmää ja se toteutettiin Webropol-kyselynä. Kysely lähetettiin Suomen Röntgenhoitajaliiton jäsenkyselynä ja tutkimusaineisto koostui röntgenhoitajan vastauksista (N=302).
Tutkimustuloksien mukaan röntgenhoitajat arvioivat ohjausosaamisensa hyväksi. Hoitajien vahvaa ohjausosaamista oli yksilöohjaus, eri-ikäisten potilaiden ohjaus sekä ohjaaminen ja havainnointi lyhyen potilaskontaktin aikana sekä nopeasti muuttuvissa tilanteissa. Ohjaustyössä ei näkynyt rutiininomaisuus, vaikka ohjaus sujui usein rutiinilla. Röntgenhoitajat osasivat vastata potilaan kysymyksiin liittyen säteilyturvallisuuteen.
Heikompaa osaamista röntgenhoitajat arvioivat omaavansa lääkkeettömän kivunhoidon toteuttamisessa, audiovisuaalisten välineiden ja tukiviittomien käytössä sekä toisen kotimaisen kielen osaamisessa.
Röntgenhoitajat kokivat potilasohjauksen tärkeäksi, asiakaslähtöiseksi ja mielekkääksi. Ohjaus perustui luottamukseen, mutta potilasohjaukselle ei ollut aina tarpeeksi aikaa. Ohjaajana haluttiin kehittyä ja ohjausosaamisen koulutusta tarvittiin enemmän.