Staattisen sähkön ja ESD:n hallinta terveydenhuollossa
Kuusniemi, Ville (2019)
Kuusniemi, Ville
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019053013550
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019053013550
Tiivistelmä
Insinöörityössä selvitettiin staattisen sähkön ja sähköstaattisten purkausten eli ESD:n (Electrostatic Discharge) aiheuttamia vaaroja terveydenhuollossa ja tutkittiin, miten näitä vaaroja voidaan ehkäistä tai vähentää turvalliselle tasolle. Työn tavoitteena oli edistää staattisen sähkön ja ESD:n hallinnan tietämystä ja sitä myöten lisätä käytännön toimia hallinnan parantamiseksi Suomen sairaaloissa. Työssä oli tavoitteena myös luoda staattisen sähkön hallinnan yleisohje terveydenhuoltoon.
Työssä tehtiin usean tutkimuksen kirjallisuuskatsaus koskien staattisen sähkön ja ESD:n aiheuttamia riskejä sairaalarakennuksissa. Työssä tutustuttiin vuonna 2018 julkaistuun uuteen suomenkieliseen standardiin SFS-EN IEC 61340-6-1:2018 “Staattinen sähkö. Osa 6-1: Terveydenhuollon staattisen sähkön hallinta. Tilojen yleiset vaatimukset”. Lisäksi työssä tehtiin resistanssimittauksia ja mittaustulosten perusteella tehtiin johtopäätöksiä.
Työn pohjalta todettiin, että staattisen sähkön hallintaan tulee kiinnittää huomiota sekä tulevissa sairaalarakennushankkeissa että olemissa olevissa sairaalarakennuksissa. Staattisen sähkön hallinta on melko vaivatonta ja kustannustehokasta toteuttaa. Lisäksi suurin osa käytettävistä hallintamenetelmistä on passiivisia eli ne eivät kuluta energiaa.
Keskeisimpänä tuloksena työssä syntyi staattisen sähkön hallinnan yleisohje terveydenhuoltoon. Tätä ohjetta voidaan hyödyntää kaikissa Suomen sairaaloissa ja tarvittaessa sairaalat voivat muokata sitä omien tarpeidensa mukaisesti. Työn tuloksena ehdotettiin myös, että mikäli organisaatiossa käsitellään ESD-herkkiä osia suojaamattomina, jokaiseen terveydenhuollon organisaatioon tulisi nimetä ESD-koordinaattori, joka vastaa staattisen sähkön hallinnan kokonaisvaltaisesta toteutumisesta. Lisäksi ehdotettiin, että staattisen sähkön hallintakeinojen käytön lisäksi tulisi hoitoympäristöstä tehtäviä käyttöönotto- ja määräaikaistarkastuksia lisätä.
Onnistuneella hallinnalla on mahdollista lisätä potilasturvallisuutta ja edistää henkilöstön työviihtyvyyttä. Lisäksi staattisen sähkön hallinnalla voidaan parantaa lääkintä- ja tietoteknisten laitteiden luotettavuutta ja saavuttaa kustannussäästöjä.
Työssä tehtiin usean tutkimuksen kirjallisuuskatsaus koskien staattisen sähkön ja ESD:n aiheuttamia riskejä sairaalarakennuksissa. Työssä tutustuttiin vuonna 2018 julkaistuun uuteen suomenkieliseen standardiin SFS-EN IEC 61340-6-1:2018 “Staattinen sähkö. Osa 6-1: Terveydenhuollon staattisen sähkön hallinta. Tilojen yleiset vaatimukset”. Lisäksi työssä tehtiin resistanssimittauksia ja mittaustulosten perusteella tehtiin johtopäätöksiä.
Työn pohjalta todettiin, että staattisen sähkön hallintaan tulee kiinnittää huomiota sekä tulevissa sairaalarakennushankkeissa että olemissa olevissa sairaalarakennuksissa. Staattisen sähkön hallinta on melko vaivatonta ja kustannustehokasta toteuttaa. Lisäksi suurin osa käytettävistä hallintamenetelmistä on passiivisia eli ne eivät kuluta energiaa.
Keskeisimpänä tuloksena työssä syntyi staattisen sähkön hallinnan yleisohje terveydenhuoltoon. Tätä ohjetta voidaan hyödyntää kaikissa Suomen sairaaloissa ja tarvittaessa sairaalat voivat muokata sitä omien tarpeidensa mukaisesti. Työn tuloksena ehdotettiin myös, että mikäli organisaatiossa käsitellään ESD-herkkiä osia suojaamattomina, jokaiseen terveydenhuollon organisaatioon tulisi nimetä ESD-koordinaattori, joka vastaa staattisen sähkön hallinnan kokonaisvaltaisesta toteutumisesta. Lisäksi ehdotettiin, että staattisen sähkön hallintakeinojen käytön lisäksi tulisi hoitoympäristöstä tehtäviä käyttöönotto- ja määräaikaistarkastuksia lisätä.
Onnistuneella hallinnalla on mahdollista lisätä potilasturvallisuutta ja edistää henkilöstön työviihtyvyyttä. Lisäksi staattisen sähkön hallinnalla voidaan parantaa lääkintä- ja tietoteknisten laitteiden luotettavuutta ja saavuttaa kustannussäästöjä.