Pysyvyyden parantaminen osa-aikatyössä - Case Savon Jakelu Oy
Mäki, Anne (2019)
Mäki, Anne
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019060314172
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019060314172
Tiivistelmä
”Yrityksen toiminta on ihmisten varassa.” ”Jos esimerkiksi yrityksen henkilöstö vaihtuisi kerralla kokonaan, yrityksen toiminta todennäköisesti loppuisi tai ainakin kärsisi pitkään vakavista toiminnallisista ongelmista.” Näin toteaa Riitta Viitala kirjassaan Henkilöstöjohtaminen, Strateginen kilpailutekijä. (2013, 8). Näihin lauseisiin kiteytyy myös hyvin se, miksi tämä opinnäytetyö tehtiin.
Työn lähtökohtana oli toimeksiantajayrityksen, Savon Jakelu Oy:n, pitkään jatkunut, osin suuresta vaihtuvuudesta johtuva, pula varhaisjakajista. Toimeksiantajayritys Savon Jakelu Oy on pääosin Pohjois-Savon alueella toimiva, Mediatalo Keskisuomalaisen kokonaan omistama, varhaisjakeluyhtiö. Tämä työ oli osa isompaa yhtiössä toteutettavaa hanketta. Hankkeen tavoitteena oli parantaa varhaisjakajien pysyvyyttä, löytää uusia rekrytointi-keinoja sekä löytää lisätyön mahdollisuuksia varhaisjakajille. Tämä työ keskittyi varhaisjakajien pysyvyyden parantamiseen. Opinnäytetyön tavoitteena oli sekä löytää keinoja tukea varhaisjakajien pysyvyyttä että kehittää yrityksessä tehtävää esimiestyötä niin, että se tukisi varhaisjakajien pysyvyyttä.
Osana tätä opinnäytetyötä yrityksen kaikille työsuhteessa oleville varhaisjakajille lähetettiin vuoden 2018 lopulla linkki henkilöstökyselyyn. Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa varhaisjakajien nykytilannetta ja saada palautetta varhaisjakajilta työtyytyväisyydestä, motivaatiotekijöistä ja innokkuudesta lisätyöhön. Taustana kyselyyn oli sekä se, että varhaisjakajille vastaavia kyselyitä ei ole vuosiin tehty ja toisaalta se, että haluttiin saada esimie-hille ja toimeksiantajayritykselle keinoja parantaa jakajien pysyvyyttä. Kysely lähti 200 jakajalle. Kyselystä oli suomen- ja englanninkieliset versiot. Kyselyyn vastasi vastausajan puitteissa 89 jakajaa. Vastauksista nousi esiin mm. se, että työhön oltiin yllättävänkin tyytyväisiä, vastaajista 90% vastasi olevansa tyytyväinen tai erittäin tyytyväinen työhönsä. Motivaatiotekijöistä suurimmaksi nousivat parempi palkka, suuremmat työtunnit ja toimivat työvälineet. Kiinnostus lisätyön tekemiseen vastaajien joukossa oli puolestaan yllättävän vähäistä. Kyselyn avulla saatiin arvokasta tietoa varhaisjakajilta pohjaksi esimiestyön kehittämiselle.
Kyselyn tulosten pohjalta pidettiin kaksi työpajaa esimiesten kanssa. Ensimmäinen työpaja keskittyi kyselyn tulosten läpikäyntiin ja työhyvinvoinnin teemoihin. Toinen työpaja keskittyi esimiesten työn kehittämiseen. Ennen toista työpajaa esimiehille tehtiin kysely oman työn kehittämisestä, jakajien kyselyn tuloksiin pohjautuen. Työpajojen tarkoituksena oli kehittää esimiestyötä niin, että esimiehet tekisivät oikeita asioita jakajapysyvyyden parantamiseksi ja varhaisjakajien tukemiseksi työssään. Työpajoissa keskityttiin sellaisiin kehittämiskohteisiin, joihin esimiehet voivat itse vaikuttaa omassa työssään. Kehittämiskohteina nousi esiin etenkin työvälineiden kehittäminen yhteistyössä varhaisjakajien kanssa, tiedottamisen parantaminen ja palkkauksen oikeudenmukaisuus sekä erilaiset palkitsemistavat. Myös esimiesten oma jaksaminen ja hyvinvointi nousivat esille. Esimiestyön kehittämissuunnitelma on tämän työn liitteenä.
Jatkossa tavoitteena olisi, että varhaisjakajille tehtäisiin vastaavia kyselyitä, jos ei ihan vuosittain, niin ainakin muutaman vuoden välein. Vastaava kysely toteutetaan myös Lahdessa ESA Jakeluissa keväällä 2019.
Työn lähtökohtana oli toimeksiantajayrityksen, Savon Jakelu Oy:n, pitkään jatkunut, osin suuresta vaihtuvuudesta johtuva, pula varhaisjakajista. Toimeksiantajayritys Savon Jakelu Oy on pääosin Pohjois-Savon alueella toimiva, Mediatalo Keskisuomalaisen kokonaan omistama, varhaisjakeluyhtiö. Tämä työ oli osa isompaa yhtiössä toteutettavaa hanketta. Hankkeen tavoitteena oli parantaa varhaisjakajien pysyvyyttä, löytää uusia rekrytointi-keinoja sekä löytää lisätyön mahdollisuuksia varhaisjakajille. Tämä työ keskittyi varhaisjakajien pysyvyyden parantamiseen. Opinnäytetyön tavoitteena oli sekä löytää keinoja tukea varhaisjakajien pysyvyyttä että kehittää yrityksessä tehtävää esimiestyötä niin, että se tukisi varhaisjakajien pysyvyyttä.
Osana tätä opinnäytetyötä yrityksen kaikille työsuhteessa oleville varhaisjakajille lähetettiin vuoden 2018 lopulla linkki henkilöstökyselyyn. Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa varhaisjakajien nykytilannetta ja saada palautetta varhaisjakajilta työtyytyväisyydestä, motivaatiotekijöistä ja innokkuudesta lisätyöhön. Taustana kyselyyn oli sekä se, että varhaisjakajille vastaavia kyselyitä ei ole vuosiin tehty ja toisaalta se, että haluttiin saada esimie-hille ja toimeksiantajayritykselle keinoja parantaa jakajien pysyvyyttä. Kysely lähti 200 jakajalle. Kyselystä oli suomen- ja englanninkieliset versiot. Kyselyyn vastasi vastausajan puitteissa 89 jakajaa. Vastauksista nousi esiin mm. se, että työhön oltiin yllättävänkin tyytyväisiä, vastaajista 90% vastasi olevansa tyytyväinen tai erittäin tyytyväinen työhönsä. Motivaatiotekijöistä suurimmaksi nousivat parempi palkka, suuremmat työtunnit ja toimivat työvälineet. Kiinnostus lisätyön tekemiseen vastaajien joukossa oli puolestaan yllättävän vähäistä. Kyselyn avulla saatiin arvokasta tietoa varhaisjakajilta pohjaksi esimiestyön kehittämiselle.
Kyselyn tulosten pohjalta pidettiin kaksi työpajaa esimiesten kanssa. Ensimmäinen työpaja keskittyi kyselyn tulosten läpikäyntiin ja työhyvinvoinnin teemoihin. Toinen työpaja keskittyi esimiesten työn kehittämiseen. Ennen toista työpajaa esimiehille tehtiin kysely oman työn kehittämisestä, jakajien kyselyn tuloksiin pohjautuen. Työpajojen tarkoituksena oli kehittää esimiestyötä niin, että esimiehet tekisivät oikeita asioita jakajapysyvyyden parantamiseksi ja varhaisjakajien tukemiseksi työssään. Työpajoissa keskityttiin sellaisiin kehittämiskohteisiin, joihin esimiehet voivat itse vaikuttaa omassa työssään. Kehittämiskohteina nousi esiin etenkin työvälineiden kehittäminen yhteistyössä varhaisjakajien kanssa, tiedottamisen parantaminen ja palkkauksen oikeudenmukaisuus sekä erilaiset palkitsemistavat. Myös esimiesten oma jaksaminen ja hyvinvointi nousivat esille. Esimiestyön kehittämissuunnitelma on tämän työn liitteenä.
Jatkossa tavoitteena olisi, että varhaisjakajille tehtäisiin vastaavia kyselyitä, jos ei ihan vuosittain, niin ainakin muutaman vuoden välein. Vastaava kysely toteutetaan myös Lahdessa ESA Jakeluissa keväällä 2019.