Tiedonkulun vaikutus potilasturvallisuuteen päivystysympäristössä
Korhonen, Mari (2019)
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019053113793
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019053113793
Tiivistelmä
Päivystys on hoitotyön työympäristönä haastava ja monipuolinen. Työn luonteeseen kuuluu yllätyksellisyys niin potilasmäärän kuin -tilanteiden osalta. Muuttuvat tilanteet edellyttävät sujuvaa kommunikointia eri ammattiryhmien välillä ja tiedonkulun jatkuvuus potilaan hoitopolun jokaisessa nivelvaiheessa on turvattava. Riittävä määrä virheetöntä tietoa on edellytys päätöksenteolle, joka ohjaa potilaan hoitoa ja varmistaa hoidon turvallisuuden.
Opinnäytetyön tavoitteena oli kartoittaa, millaisia tiedonkulun ongelmia päivystyksessä ilmenee ja millaisin keinoin näitä ongelmia voitaisiin ehkäistä. Tarkoituksenani oli saada tietoa potilasturvallisuuden kehittämisen tueksi. Valitsin aiheen oman henkilökohtaisen mielenkiintoni pohjalta. Opinnäytetyön toteutettiin kirjallisuuskatsauksena, jota varten lähdemateriaalina käytettiin kansainvälistä tutkimuskirjallisuutta. Katsaukseen valikoitui 8 englanninkielistä tutkimusta, jotka analysoitiin induktiivisen sisällönanalyysin keinoin.
Kirjallisuuskatsaukseni tutkimuskysymykset olivat seuraavanlaiset:
Millaisia tiedonkulun ongelmia päivystysympäristössä ilmenee?
Miten tiedonkulusta aiheutuvia ongelmia voitaisiin päivystyksessä ehkäistä?
Päivystystyössä ilmenevät tiedonkulun ongelmat olivat moninaisia. Katsauksessa painottuivat kommunikoinnin ongelmat, työn keskeytyksistä aiheutuneet tietokatkokset ja inhimilliset virheet, jotka korostuivat etenkin aikapaineen alaisena työskentelyssä. Sähköisten järjestelmien rooli tiedonkulun ongelmien osatekijänä oli niiden yleisyyteen nähden vaatimaton. Vaaratapahtumien yksikkökohtainen raportointi on hyvä keino tunnistaa potilasturvallisuuteen vaikuttavia riskitekijöitä. Strukturoidut tavat raportoida potilaasta lisäävät potilasturvallisuutta ja ehkäisevät tiedonkulun katkoksia hoidon kannalta kriittisissä nivelvaiheissa, joissa hoitovastuu siirtyy taholta toiselle.
Katsauksen pohjalta nousee tarve aiheen lisätutkimukselle. Tiedonkulun ongelmat piiloutuvat usein muiden ongelmien taustalle ja jäävät helposti piileväksi ilmiöksi. Suomenkielistä tutkimustietoa aiheesta ei tiedonhakuvaiheessa löytynyt, ja kansallista tilastointia tiedonkulkuun liittyvien vaaratapahtumien määrästä tai laadusta ei ole
Opinnäytetyön tavoitteena oli kartoittaa, millaisia tiedonkulun ongelmia päivystyksessä ilmenee ja millaisin keinoin näitä ongelmia voitaisiin ehkäistä. Tarkoituksenani oli saada tietoa potilasturvallisuuden kehittämisen tueksi. Valitsin aiheen oman henkilökohtaisen mielenkiintoni pohjalta. Opinnäytetyön toteutettiin kirjallisuuskatsauksena, jota varten lähdemateriaalina käytettiin kansainvälistä tutkimuskirjallisuutta. Katsaukseen valikoitui 8 englanninkielistä tutkimusta, jotka analysoitiin induktiivisen sisällönanalyysin keinoin.
Kirjallisuuskatsaukseni tutkimuskysymykset olivat seuraavanlaiset:
Millaisia tiedonkulun ongelmia päivystysympäristössä ilmenee?
Miten tiedonkulusta aiheutuvia ongelmia voitaisiin päivystyksessä ehkäistä?
Päivystystyössä ilmenevät tiedonkulun ongelmat olivat moninaisia. Katsauksessa painottuivat kommunikoinnin ongelmat, työn keskeytyksistä aiheutuneet tietokatkokset ja inhimilliset virheet, jotka korostuivat etenkin aikapaineen alaisena työskentelyssä. Sähköisten järjestelmien rooli tiedonkulun ongelmien osatekijänä oli niiden yleisyyteen nähden vaatimaton. Vaaratapahtumien yksikkökohtainen raportointi on hyvä keino tunnistaa potilasturvallisuuteen vaikuttavia riskitekijöitä. Strukturoidut tavat raportoida potilaasta lisäävät potilasturvallisuutta ja ehkäisevät tiedonkulun katkoksia hoidon kannalta kriittisissä nivelvaiheissa, joissa hoitovastuu siirtyy taholta toiselle.
Katsauksen pohjalta nousee tarve aiheen lisätutkimukselle. Tiedonkulun ongelmat piiloutuvat usein muiden ongelmien taustalle ja jäävät helposti piileväksi ilmiöksi. Suomenkielistä tutkimustietoa aiheesta ei tiedonhakuvaiheessa löytynyt, ja kansallista tilastointia tiedonkulkuun liittyvien vaaratapahtumien määrästä tai laadusta ei ole