Energiataloudellisen omakotitalon tarkastelu
Huttu, Jarmo (2019)
Huttu, Jarmo
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019060113989
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019060113989
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä perehdyttiin vuonna 2011-2012 rakennetun puurakenteisen omakotitalon energiankulutukseen ja siihen, millä tavoin kulutukseen ovat vaikuttaneet lämmitysjärjestelmän muutokset. Rakennuksen ensimmäinen vuosi 2012 lämmitettiin sähköllä. Seuraavana vuonna 2013 rakennukseen lisättiin vesikiertoinen takka ja kahden vuoden ajan rakennusta lämmitettiin vesikiertotakan ja sähkön avulla. Vuonna 2015 rakennuksen katolle lisättiin 60 aurinkoputkikeräintä, joiden lämmitysenergia kierrätettiin varaajan kautta talon lämmitysjärjestelmään. Opinnäytetyössä keskityttiin vertailemaan näiden kolmen eri vaihtoehtojen yhteisvaikutusta energian kulutukseen ja kustannuksiin. Työssä tutkittiin myös, miten eri lämmitysvaihtoehdot vaikuttavat energiatehokkuuslukuun sekä mikä on ohjelmalla laskettu laskennallinen vertailuluku ja siitä määräytyvä energialuokka.
Energiatodistuksen laatimiseen ja energian kulutuksen tarkasteluun käytettiin Lamit Oy:n kehittämää Lamitor-ohjelmaa. Opinnäytetyöhön saatiin energian toimittajalta eli Oulun Energialta vuosittaiset kulutustiedot rakennuksen energiankulutuksesta energiatilin kautta, jonka avulla voitiin seurata energiankulutusta eri vuosina.
Opinnäytetyössä saatiin tutkittua eri vaihtoehtojen energiakulutukset ja näitä vertailemalla saatiin selville, mikä niistä on taloudellisesti kannattavin kokonaisuutena. Työssä todettiin, että mitä useampaa uusiutuvaa energiamuotoa ja aurinkoenergiaa käytetään energian tuottamisessa, sitä enemmän energiatehokkuus paranee laskelmissa ja myös taloudellisesti ostoenergiassa. Energiatodistuksissa todettiin energiatehokkuuden parantuvan, kun kokoonpanoon lisättiin energiatehokkuutta parantavia komponentteja. Komponentteja lisäämällä myös ET-luku pieneni ja energialuokka parani.
Tutkittava rakennus saavutti parhaan A-luokan energiatodistusluokituksessa lopussa. Laskentamallin ja määräysten 2018 mukaan rakennus sijoittui ARA:n energialuokkatilastoissa erinomaiseen luokkaan. Vain 0,4 % ennen 2018 rakennetuista rakennuksista sijoittuu tähän luokkaan.
Energiatodistuksen laatimiseen ja energian kulutuksen tarkasteluun käytettiin Lamit Oy:n kehittämää Lamitor-ohjelmaa. Opinnäytetyöhön saatiin energian toimittajalta eli Oulun Energialta vuosittaiset kulutustiedot rakennuksen energiankulutuksesta energiatilin kautta, jonka avulla voitiin seurata energiankulutusta eri vuosina.
Opinnäytetyössä saatiin tutkittua eri vaihtoehtojen energiakulutukset ja näitä vertailemalla saatiin selville, mikä niistä on taloudellisesti kannattavin kokonaisuutena. Työssä todettiin, että mitä useampaa uusiutuvaa energiamuotoa ja aurinkoenergiaa käytetään energian tuottamisessa, sitä enemmän energiatehokkuus paranee laskelmissa ja myös taloudellisesti ostoenergiassa. Energiatodistuksissa todettiin energiatehokkuuden parantuvan, kun kokoonpanoon lisättiin energiatehokkuutta parantavia komponentteja. Komponentteja lisäämällä myös ET-luku pieneni ja energialuokka parani.
Tutkittava rakennus saavutti parhaan A-luokan energiatodistusluokituksessa lopussa. Laskentamallin ja määräysten 2018 mukaan rakennus sijoittui ARA:n energialuokkatilastoissa erinomaiseen luokkaan. Vain 0,4 % ennen 2018 rakennetuista rakennuksista sijoittuu tähän luokkaan.