Meluttoman tauon vaikutus työntekijän palautumiseen

Abstract

Insinöörityössä selvitettiin, vaikuttaako työpaikan taukojen meluärsykkeiden poistaminen työssä palautumiseen. Vertailukohteena oli tauko, jossa meluärsykkeitä ei ollut poistettu. Palautumisen mittareina käytettiin verenpainetta ja sykettä sekä subjektiivista kokemusta hiljaisesta tauosta. Tutkimukseen osallistui 9 työntekijää. Heidän verenpaineensa ja sykkeensä mitattiin ennen ja jälkeen melussa vietettyä ja melutonta taukoa. Työntekijät vastasivat kysymyslomakkeen kysymyksiin meluttoman tauon jälkeen.

Lisäksi työtilan melua mitattiin melumittarilla. Mittauksessa selvitettiin ekvivalentti äänitasoa A-painotuksella LAeq. Melun vaihtelua mitattiin nopealla aikavakiolla LAFp ja kovia, iskumaisia ääniä impulssiaikavakiolla LCImax. Mittausjaksot olivat noin 2 minuutin pituisia otteita erilaisista päivittäin toistuvista melujaksoista.

Meluttomilla tauoilla havaittiin olevan selkeä palauttava vaikutus toisin kuin melussa vietetyillä tauoilla. Palautumisen mittausvälineet, verenpainemittari ja kyselykaavake, osoittautuivat tutkimuksissa tarkoituksenmukaisiksi. Meluarvot työpisteessä olivat korkeat, mutta eivät ylittäneet ohjearvoja.

Insinöörityön tavoite oli myös edistää työssäjaksamista ja työntekijöiden kiinnostusta omaan terveyteen ja sen ylläpitoon. Kyselyn ja mittausten tarkoituksena oli kiinnittää huomio näihin asioihin. Jotta oltaisiin nähty, päästiinkö näihin tavoitteisiin, olisi tarvittu lisätutkimus, jossa edistymistä oltaisiin seurattu pidempään.

Tuloksia voidaan hyödyntää esimerkiksi työterveyshuollon tekemissä melumittauksissa. Äänitasomittauksia voitaisiin täydentää ottamalla rinnalle työntekijöille tehtävät fysiologiset mittaukset. Myös uusia työntekijöiden palautumista edistäviä projekteja voidaan ideoida ja kehittää hyödyntämällä tämän insinöörityön tuloksia.

The purpose of this study was to examine if noise reduction during a rest break has an influence on employee recovery. A rest break without noise reduction was used as baseline. Blood pressure, pulse and subjective experience of silent rest break were used as measurements of recovery. Nine employees took part in the study. Their blood pressure and pulse were measured before and after noisy and noiseless rest breaks. They filled in the questionnaire after the silent rest break.

Furthermore, noise in the workspace was measured with a sound level meter. Equivalent continuous sound level was measured with A-weighting (LAeq). Variance of noise was measured with Fast time constant (LAFp). In addition, loud impulsive noises were measured with impulse time weight (LCImax). The measurement periods lasted approximately two minutes and targeted different daily repeated noise occurrences.

A silent rest break was found to have a clear restorative impact opposite to a noisy rest break. Blood pressure monitor and questionnaire were successful as measurement tools. Noise rates in the workspace were high but did not exceed guideline values.

A further aim of this study was to promote coping at work and to alert the employees to the need of focussing on their health and to maintaining good health at work. Thus, one purpose of the questionnaire and the measurements was to focus attention on these issues. Long-term observation would be needed to show if this aim was met.

Findings from this study can be used for example in occupational health care. Measuring noise levels with a sound level meter could be complemented by measuring also the physiological effects of noise on employees. The results can also be used to ideate and create new projects to promote employee recovery.