Varkauden kaupungin kotihoidon ajankäytön tutkimus
Seppänen, Anna-Maija (2010)
Seppänen, Anna-Maija
Savonia-ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010081312674
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010081312674
Tiivistelmä
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, suuntautuuko Varkauden kaupungin kotihoidon henkilöstön ajan ja voimavarojen käyttö oikeisiin asioihin. Kotihoidon tavoitteena on saada jatkossa mahdollisimman optimi panos itse asiakkaan hoivatyöhön. Tutkimuksen tavoitteena oli saada selville hoivatyön eli välittömän työn ja muun kuin hoivatyön eli välillisen työn suhde.
Kotihoidon nykytilan kartoitukseen käytettiin SWOT- ja ABC-analyysia, haastatteluja ja kenttätyön seurantaa. Toimintaprosessit rajapintoineen kuvattiin käyttäen prosessikaavioita. Effica-tietojärjestelmästä saatua aiemmin kirjattua asiakaskohtaista tietoa analysoitiin ja verrattiin kenttätyön seurannalla saatuun tietoon. Tiimityön itseohjautuvuutta ja palaverikäytäntöjä analysoitiin ja verrattiin teollisuuden tiimityöskentelyyn. Tutkimuksessa sovellettiin teollisuustuotannossa hyviksi havaittuja asiakaslähtöisiä menetelmiä, kuten Lean- ja Agile-menetelmiä.
Tämän tutkimuksen perusteella voidaan sanoa, että alle 50 % työajasta kohdistuu varsinaiseen hoiva- ja hoitotyöhön. 14 – 22 % työajasta kului matkoihin, josta 30 – 60 % muodostivat matkat asiakasalueen ja tiimituvan välillä. Kenttätyön seurannalla saatiin välittömän työn osuudeksi sama kuin tietojärjestelmään aiemmin kirjatusta tiedosta saatu tulos osoitti. Kenttätyössä kerätyn tiedon avulla tarkennettiin, mitä välillinen työ sisältää.
Projektin perusteella voidaan päätellä, että tehostamalla tiimityötä, vaiheistamalla toimintoja, hyödyntämällä hoitajien eri vahvuuksia ja parantamalla sijaisten perehdyttämistä voidaan toimintaa tehostaa. Tarjolla olevista tietoteknisistä ohjelmista ja laitteista olisi suurin hyöty viikonloppu- ja yövuoroissa. Matkaoptimointiohjelmista ja laitteista ei ole vastaavaa hyötyä, jos tiimituvat halutaan pitää keskitettyinä eikä lähellä asiakasalueita.
Kotihoidon nykytilan kartoitukseen käytettiin SWOT- ja ABC-analyysia, haastatteluja ja kenttätyön seurantaa. Toimintaprosessit rajapintoineen kuvattiin käyttäen prosessikaavioita. Effica-tietojärjestelmästä saatua aiemmin kirjattua asiakaskohtaista tietoa analysoitiin ja verrattiin kenttätyön seurannalla saatuun tietoon. Tiimityön itseohjautuvuutta ja palaverikäytäntöjä analysoitiin ja verrattiin teollisuuden tiimityöskentelyyn. Tutkimuksessa sovellettiin teollisuustuotannossa hyviksi havaittuja asiakaslähtöisiä menetelmiä, kuten Lean- ja Agile-menetelmiä.
Tämän tutkimuksen perusteella voidaan sanoa, että alle 50 % työajasta kohdistuu varsinaiseen hoiva- ja hoitotyöhön. 14 – 22 % työajasta kului matkoihin, josta 30 – 60 % muodostivat matkat asiakasalueen ja tiimituvan välillä. Kenttätyön seurannalla saatiin välittömän työn osuudeksi sama kuin tietojärjestelmään aiemmin kirjatusta tiedosta saatu tulos osoitti. Kenttätyössä kerätyn tiedon avulla tarkennettiin, mitä välillinen työ sisältää.
Projektin perusteella voidaan päätellä, että tehostamalla tiimityötä, vaiheistamalla toimintoja, hyödyntämällä hoitajien eri vahvuuksia ja parantamalla sijaisten perehdyttämistä voidaan toimintaa tehostaa. Tarjolla olevista tietoteknisistä ohjelmista ja laitteista olisi suurin hyöty viikonloppu- ja yövuoroissa. Matkaoptimointiohjelmista ja laitteista ei ole vastaavaa hyötyä, jos tiimituvat halutaan pitää keskitettyinä eikä lähellä asiakasalueita.