Työyhteisötaidot työyhteisön voimavaraksi

Abstract

Työn tavoitteet, selkeä perustehtävä ja työhön saama tuki vahvistavat kaikki työyhteisötaitoja. Työyhteisötaitoihin liitetään paljon eri käsitteitä, kuten alais- ja esimiestaidot, yhteisöllisyys, työhyvinvointi ja työtyytyväisyys. Työyhteisötaidot eivät ole irrallisia esimiestaitoja tai alaistaitoja, vaan ne ovat koko yhteisön taitoja. Työyhteisötaitoja opetellaan ja kehitetään yhdessä, jokainen omassa roolissaan. Työyhteisötaidot ovat taitoja, joita käytämme päivittäin, kiinnitämme niihin huomiota herkästi vasta sitten, kun huomataan niissä puutteita. Työyhteisötaitoihin pysähtyminen ja niiden sisällön pohtiminen voi antaa uusia eväitä kehittyä työntekijöinä ja työyhteisönä. Työyhteisötaitojen huomioimisella ja niiden tietoisella kehittämisellä työyksiköiden työhyvinvointi, työssäjaksaminen ja näiden myötä työntehokkuus lisääntyy. Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata Kuopion kaupungin lapsiperhepalveluiden työntekijöiden näkemyksiä työyhteisötaito-käsitteestä, työyhteisötaitojen tilanteesta yksiköissä, sekä työyhteisötaitojen kehittämiseen liittyviä kehittämiskohteita. Tutkimuksen kohteena oli Kuopion kaupungin lapsiperhepalveluiden kolmen isoimman yksikön, Perhepalvelut ja lastensuojelun avohuolto, Mänty-rinteen perhetukikeskus ja Lastensuojelun perhetyö ja lapsiperheiden kotipalvelun henkilöstö, otos noin 150 työntekijää. Tutkimusmenetelmänä oli kvantitatiivinen eli määrällinen tutkimus, aineisto kerättiin Webropol- kyselyllä sähköisesti. Kyselyn tulosten analysoinnin jälkeen tulokset käytiin läpi tutkimuksen kohdeyksiköiden esimiesten ja henkilöstön kanssa erillisissä kehittämishetkissä yksiköittäin. Tutkimuksen-tulosten perusteella yksiköittäin laadittiin työyhteisötaitoihin liittyvät kehittämisen kohteet. Tutkimuksen tulokset ovat kiteytettävissä neljään teemaan. Ensimmäisenä strategiassa asetetut arvot tulisi näkyä kaikessa toiminnassa, niin asiakastyössä kuin työyhteisön toiminnassa, eli strategian juurruttamiseen yksiköiden toimintaan tulisi kiinnittää huomiota ja tämän avulla perustehtävää ja rooleja teroittaa. Toisena, strategiaan liittyvänä teemana, nousi yksiköiden rakenteen ja henkilöstön roolien päivittäminen ja selkeyttäminen, tähän liittyen yhtenäiset linjaukset johtamisessa. Kolmantena teemana oli sitoutuminen sovittuihin pelisääntöihin ja jokaisen henkilökohtainen vastuu jokapäiväisessä toiminnassa. Neljäs teema oli yhteisöllisyys, johon liittyy keskinäinen luottamus, yhteistyö ja palautteen antamisen kehittäminen. Työyhteisötaidot ja niiden kehittäminen tulisi nostaa organisaatiossa laajemminkin keskusteluun, ja antaa työyksiköille aikaa näiden teemojen äärelle pysähtymiseen. Sosiaalialalla toimitaan haastavissa tilanteissa, haastavien asiakkaiden kanssa, tarvitaan toimivaa yhteistyötä ja reflektiivisuutta omaan toimintaan, tarvitaan sitoutumista sovittuihin sääntöihin ja jokaisen vastuunkantoa.