Potilaan asettelu hengitystahdistetussa keuhkojen sädehoidossa
Sillankorva, Timo (2019)
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019060414585
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019060414585
Tiivistelmä
Keuhkosyöpä on Suomessa miehillä toiseksi yleisin ja naisilla neljänneksi yleisin syöpämuoto. Keuhkosyövän hoitomuodot voidaan jakaa kolmeen pääryhmään, jotka ovat leikkaushoito, sädehoito ja lääkehoito. Hengitystahdistus on tullut oleelliseksi osaksi keuhkojen sädehoidon kohdistamista.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvailla, millaista tieteellistä tietoa eri tietokannoista löytyy potilaan asettelusta hengitystahdistetussa keuhkojen sädehoidossa. Opinnäytetyön tavoitteena oli muodostaa selkeä kokonaiskuva potilaan asettelusta hengitystahdistetussa keuhkojen sädehoidossa ja sitä kautta kehittää toimintatapoja keuhkosyöpäpotilaan asettelussa. Tällöin syöpäpotilasta voidaan hoitaa tehokkaammin vähemmillä sivuvaikutuksilla. Tutkimustulosten mahdollisia käyttäjiä ovat sädehoitoprosessin suunnittelijat ja toteuttajat. Tutkimuskysymyksenä on: Millaista tieteellistä tietoa löytyy potilaan asettelusta hengitystahdistetussa keuhkojen säde-hoidossa?
Tiedonhaku tutkimuskysymyksen perusteella laadittujen hakusanojen avulla toteutettiin viidestä eri tietokannasta. Hakutuloksina saadut artikkelit suodatettiin etukäteen laadittujen sisäänotto- ja poissulkukriteerien avulla. Kirjallisuuskatsauksen aineistoksi valikoitui näin neljä tieteellistä artikkelia. Aineisto analysoitiin induktiivista sisällönanalyysiprosessia hyödyntäen.
Kirjallisuuskatsauksen tuottamia keskeisiä tuloksia ovat kohdentamisen varmentaminen tahdistuksella, tahdistuksen käytön valitseminen, tahdistuksen opetteleminen ja tahdistuksen toteuttaminen.
Ilman hengitystahdistusta sädehoidon kohdentaminen tapahtuisi laajentamalla sädehoitoaluetta koko liikelaajuusalueelle. Tämän seurauksena säteilyannos kasvaisi myös ei-halutuille alueille, kun sitä vastoin hengitysliikkeen hallinnoimiseen käytetyillä tekniikoilla voidaan vähentää säteilyn määrää ei-halutuilla alueilla. Esimerkiksi hengittämisen hallinnoinnin ABC (Active Breath Control) -tekniikka vähentää tuumorin liikkumista alle yhteen millimetriin sekä kraniokaudaali- että mediaalilateraalisuunnissa.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvailla, millaista tieteellistä tietoa eri tietokannoista löytyy potilaan asettelusta hengitystahdistetussa keuhkojen sädehoidossa. Opinnäytetyön tavoitteena oli muodostaa selkeä kokonaiskuva potilaan asettelusta hengitystahdistetussa keuhkojen sädehoidossa ja sitä kautta kehittää toimintatapoja keuhkosyöpäpotilaan asettelussa. Tällöin syöpäpotilasta voidaan hoitaa tehokkaammin vähemmillä sivuvaikutuksilla. Tutkimustulosten mahdollisia käyttäjiä ovat sädehoitoprosessin suunnittelijat ja toteuttajat. Tutkimuskysymyksenä on: Millaista tieteellistä tietoa löytyy potilaan asettelusta hengitystahdistetussa keuhkojen säde-hoidossa?
Tiedonhaku tutkimuskysymyksen perusteella laadittujen hakusanojen avulla toteutettiin viidestä eri tietokannasta. Hakutuloksina saadut artikkelit suodatettiin etukäteen laadittujen sisäänotto- ja poissulkukriteerien avulla. Kirjallisuuskatsauksen aineistoksi valikoitui näin neljä tieteellistä artikkelia. Aineisto analysoitiin induktiivista sisällönanalyysiprosessia hyödyntäen.
Kirjallisuuskatsauksen tuottamia keskeisiä tuloksia ovat kohdentamisen varmentaminen tahdistuksella, tahdistuksen käytön valitseminen, tahdistuksen opetteleminen ja tahdistuksen toteuttaminen.
Ilman hengitystahdistusta sädehoidon kohdentaminen tapahtuisi laajentamalla sädehoitoaluetta koko liikelaajuusalueelle. Tämän seurauksena säteilyannos kasvaisi myös ei-halutuille alueille, kun sitä vastoin hengitysliikkeen hallinnoimiseen käytetyillä tekniikoilla voidaan vähentää säteilyn määrää ei-halutuilla alueilla. Esimerkiksi hengittämisen hallinnoinnin ABC (Active Breath Control) -tekniikka vähentää tuumorin liikkumista alle yhteen millimetriin sekä kraniokaudaali- että mediaalilateraalisuunnissa.