Lastensuojelun historiasta tähän päivään
Törmälä, Janita (2010)
Törmälä, Janita
Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu Lapin ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010082512743
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010082512743
Tiivistelmä
Opinnäytetyön kuvaus:
Lähtökohtana opinnäytetyölleni oli opiskeluaikanani voimaan tullut uusi lastensuojelulaki, joka herätti paljon keskustelua jo etukäteen. Halusin tutustua lain tuomiin muutoksiin ja muutosten tuomiin haasteisiin käytännön työssä. Mielestäni tähän tuli myös liittää tietoutta historiasta, jotta tietäisimme, mistä nykyiseen olemme tulleet. Opinnäytetyössäni tutustun Suomen lastensuojelun historiaan, joka yltää aina 1600-luvulle saakka. Työni tavoitteena on selvittää, mistä ja millaisten vaiheiden kautta olemme tämän päivän lastensuojeluun päässeet ja millaisia muutoksia lastensuojelussa on havaittu viimeisten 10 vuoden aikana. Selvittää haluan myös sitä, kuinka uusin lastensuojelulain muutos vuonna 2008 on näkynyt käytännön työssä ja kuinka se ylipäätään muutosten osalta on toiminut tai ovatko työtavat muuttuneet uuden lain seurauksena.
Teoreettinen ja käsitteellinen esittely:
Opinnäytetyöni teoreettisessa osassa käsittelen lastensuojelun historiaa ja sen kehitysvaiheita eri aikakausina. Perehdyn työssäni myös 2008 voimaan tulleeseen uuteen lastensuojelulakiin ja lastensuojelussa ilmenneisiin muutoksiin yleensä.
Metodologinen esittely:
Opinnäytetyöni on luonteeltaan laadullinen eli kvalitatiivinen. Keräsin opinnäytetyöhöni tutkimusaineistoa sähköpostihaastatteluilla tammi-helmikuussa 2010 ja saamani aineiston käsittelin käyttäen sisällönanalyysi menetelmää.
Keskeiset tutkimustulokset: Ajan saatossa lapset ja nuoret ovat muuttuneet yhä moniongelmaisemmiksi ja tyttöjen osuus sijoitettavien joukossa on kasvanut. Sijaisperheiden löytyminen on vuosien kuluessa vaikeutunut, eikä niitä ole läheskään tarpeen vaatimaa määrää. Uusia työmuotoja on havaittu esimerkiksi intervallihoito, mutta sen hyödyllisyydestä ei olla varmoja.
Johtopäätökset: Lasten moniongelmaisuuden vuoksi ala on menossa laitosmaisempaan suuntaan, eikä se ole vain hyvä asia. Sijaisperheiden hankkimiseksi tulisi ryhtyä toimenpiteisiin.
Lähtökohtana opinnäytetyölleni oli opiskeluaikanani voimaan tullut uusi lastensuojelulaki, joka herätti paljon keskustelua jo etukäteen. Halusin tutustua lain tuomiin muutoksiin ja muutosten tuomiin haasteisiin käytännön työssä. Mielestäni tähän tuli myös liittää tietoutta historiasta, jotta tietäisimme, mistä nykyiseen olemme tulleet. Opinnäytetyössäni tutustun Suomen lastensuojelun historiaan, joka yltää aina 1600-luvulle saakka. Työni tavoitteena on selvittää, mistä ja millaisten vaiheiden kautta olemme tämän päivän lastensuojeluun päässeet ja millaisia muutoksia lastensuojelussa on havaittu viimeisten 10 vuoden aikana. Selvittää haluan myös sitä, kuinka uusin lastensuojelulain muutos vuonna 2008 on näkynyt käytännön työssä ja kuinka se ylipäätään muutosten osalta on toiminut tai ovatko työtavat muuttuneet uuden lain seurauksena.
Teoreettinen ja käsitteellinen esittely:
Opinnäytetyöni teoreettisessa osassa käsittelen lastensuojelun historiaa ja sen kehitysvaiheita eri aikakausina. Perehdyn työssäni myös 2008 voimaan tulleeseen uuteen lastensuojelulakiin ja lastensuojelussa ilmenneisiin muutoksiin yleensä.
Metodologinen esittely:
Opinnäytetyöni on luonteeltaan laadullinen eli kvalitatiivinen. Keräsin opinnäytetyöhöni tutkimusaineistoa sähköpostihaastatteluilla tammi-helmikuussa 2010 ja saamani aineiston käsittelin käyttäen sisällönanalyysi menetelmää.
Keskeiset tutkimustulokset: Ajan saatossa lapset ja nuoret ovat muuttuneet yhä moniongelmaisemmiksi ja tyttöjen osuus sijoitettavien joukossa on kasvanut. Sijaisperheiden löytyminen on vuosien kuluessa vaikeutunut, eikä niitä ole läheskään tarpeen vaatimaa määrää. Uusia työmuotoja on havaittu esimerkiksi intervallihoito, mutta sen hyödyllisyydestä ei olla varmoja.
Johtopäätökset: Lasten moniongelmaisuuden vuoksi ala on menossa laitosmaisempaan suuntaan, eikä se ole vain hyvä asia. Sijaisperheiden hankkimiseksi tulisi ryhtyä toimenpiteisiin.