Rahoitus maaseutuohjelmista Keski-Suomen TE-keskuksen alueella 2000-2006
Riipinen, Mirja (2009)
Riipinen, Mirja
Jyväskylän ammattikorkeakoulu JAMK University of Applied Sciences
2009
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:jamk-1240216877-3
https://urn.fi/URN:NBN:fi:jamk-1240216877-3
Tiivistelmä
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää viime ohjelmakauden maaseutuohjelmien rahoitusten kohdentumista Keski-Suomen alueella. Tutkimus tehtiin Keski-Suomen TE-keskuksen toimeksiantona. Keski-Suomessa ohjelmakaudella 2000-2006 maaseutuohjelmista toteutettiin ALMA- ohjelmaa ja Pohjois-Suomen Tavoite- 1- ohjelmaa. Tutkimuksen otokskseen valittiin ohjelmakauden alkupäästä 371 myönteisen rahoituspäätöksen saanutta hakijaa. Kirjallisella kyselylomakkeella selvitettiin rahoituksen kohteena olleiden yrityksien toimintaa ja rahoituksen vaikutuksia siihen. Tutkimuksen otoskoko vastasi 22,8 % kaikista ohjelmakauden aikana myönteisen päätöksen saaneista hakijoista (1622 kpl).
Kyselyyn vastasi kolmannes otokseen valituista yrittäjistä, joten tutkimusaineisto käsitti 7,2 % koko perusjoukosta. Rahoitusta oli haettu eniten rakennus- tai koneinvestointeihin. Rahoitusta hakeneen maatilan maatalouden päätuotantosuunta oli yleisimmin kasvinviljely ja muu yritystoiminta oli pääasiassa metsätaloutta, urakointia tai maaseutumatkailua. Toimintansa lopettaneita oli 2 % vastanneista. Kasvinviljelytilojen suuri osuus ei tarkoita maakunnan entistä suurempaa kasvinviljelytilojen määrää, vaan näiden tilojen monialaistumista. Rahoitustuella koettiin olevan myönteinen vaikutus ja tärkeä merkitys yritystoiminnan kehittymiseen, osaamiseen ja markkinointiin. Yli puolet vastaajista piti tukea välttämättömänä investoinnin toteuttamiselle. Rahoitustuen seurauksena syntyneet 49 uutta työpaikkaa on 19 % kaikista vastanneiden yritysten työpaikoista. Eri seutukuntien erityispiirteet erottuivat työpaikkojen jakautumisessa eri toimialoille. Markkinatilanne ja asiakaslähtöisyys näkyivät selvästi; hevosharrastuksen lisääntyminen, matkailun kasvu ja ulkoistaminen koneurakoinnin hyväksi ovat toimialoja, jotka tarvitsevat myös maaseutuyhteisön ulkopuolelta asiakkaita. Kolme neljäsosaa vastaajista piti yrityksensä nykyistä taloudellista tilannetta hyvänä ja yli puolet näki tulevaisuutensa valoisana.
Kyselyyn vastasi kolmannes otokseen valituista yrittäjistä, joten tutkimusaineisto käsitti 7,2 % koko perusjoukosta. Rahoitusta oli haettu eniten rakennus- tai koneinvestointeihin. Rahoitusta hakeneen maatilan maatalouden päätuotantosuunta oli yleisimmin kasvinviljely ja muu yritystoiminta oli pääasiassa metsätaloutta, urakointia tai maaseutumatkailua. Toimintansa lopettaneita oli 2 % vastanneista. Kasvinviljelytilojen suuri osuus ei tarkoita maakunnan entistä suurempaa kasvinviljelytilojen määrää, vaan näiden tilojen monialaistumista. Rahoitustuella koettiin olevan myönteinen vaikutus ja tärkeä merkitys yritystoiminnan kehittymiseen, osaamiseen ja markkinointiin. Yli puolet vastaajista piti tukea välttämättömänä investoinnin toteuttamiselle. Rahoitustuen seurauksena syntyneet 49 uutta työpaikkaa on 19 % kaikista vastanneiden yritysten työpaikoista. Eri seutukuntien erityispiirteet erottuivat työpaikkojen jakautumisessa eri toimialoille. Markkinatilanne ja asiakaslähtöisyys näkyivät selvästi; hevosharrastuksen lisääntyminen, matkailun kasvu ja ulkoistaminen koneurakoinnin hyväksi ovat toimialoja, jotka tarvitsevat myös maaseutuyhteisön ulkopuolelta asiakkaita. Kolme neljäsosaa vastaajista piti yrityksensä nykyistä taloudellista tilannetta hyvänä ja yli puolet näki tulevaisuutensa valoisana.