Rahoitus maaseutuohjelmista Keski-Suomen TE-keskuksen alueella 2000-2006

Abstract

The aim of the survey was to determine the allocation of the wherewithal on the latest period of the rural programs between 2000- and 2006 in Central Finland. The survey was assigned by the Employment and Economic Development Centre of Central Finland. The ALMA- program and The Orientation -1 North of Finland were the ones put into practice. The sample consisted of 371 claimants (the sample size being 22.8 %) who had received a positive decision for their wherewithal. The actions of the enterprises and farms and the effects of the wherewithal were studied by a written enquiry. The response rate was 7,2 % ( n = 117 and N =1622).

The most of the wherewithals claimed were for building and machine investments. sually the farms claiming wherewithals were crop farms and were carrying, contract , work, forestry, or rural travel bu businesses. Only 2 % of enterprises had gone out of business. It does not mean that the most of the farms in Central Finland would be crop farms, but that the crop farms have he a better possibility to become diversified enterprises. The wherewithal was found to have a positive effect on the development, know- how and marketing of the enterprises. More than a half of the claimants regarded the support supports to be s necessary for the investments. As a result 49 new employments were formed, which is 19 % of the employments of the farms participating the survey. Special characteristics of different areas can be seen clearly. Most of the customers interested in horse- related activities or travelling come outside the rural communities. Also outsourcing is good in contractor business. Three Three-fourths of the respondents thought the economy of their enterprise is good and their future is bright bright.

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää viime ohjelmakauden maaseutuohjelmien rahoitusten kohdentumista Keski-Suomen alueella. Tutkimus tehtiin Keski-Suomen TE-keskuksen toimeksiantona. Keski-Suomessa ohjelmakaudella 2000-2006 maaseutuohjelmista toteutettiin ALMA- ohjelmaa ja Pohjois-Suomen Tavoite- 1- ohjelmaa. Tutkimuksen otokskseen valittiin ohjelmakauden alkupäästä 371 myönteisen rahoituspäätöksen saanutta hakijaa. Kirjallisella kyselylomakkeella selvitettiin rahoituksen kohteena olleiden yrityksien toimintaa ja rahoituksen vaikutuksia siihen. Tutkimuksen otoskoko vastasi 22,8 % kaikista ohjelmakauden aikana myönteisen päätöksen saaneista hakijoista (1622 kpl).

Kyselyyn vastasi kolmannes otokseen valituista yrittäjistä, joten tutkimusaineisto käsitti 7,2 % koko perusjoukosta. Rahoitusta oli haettu eniten rakennus- tai koneinvestointeihin. Rahoitusta hakeneen maatilan maatalouden päätuotantosuunta oli yleisimmin kasvinviljely ja muu yritystoiminta oli pääasiassa metsätaloutta, urakointia tai maaseutumatkailua. Toimintansa lopettaneita oli 2 % vastanneista. Kasvinviljelytilojen suuri osuus ei tarkoita maakunnan entistä suurempaa kasvinviljelytilojen määrää, vaan näiden tilojen monialaistumista. Rahoitustuella koettiin olevan myönteinen vaikutus ja tärkeä merkitys yritystoiminnan kehittymiseen, osaamiseen ja markkinointiin. Yli puolet vastaajista piti tukea välttämättömänä investoinnin toteuttamiselle. Rahoitustuen seurauksena syntyneet 49 uutta työpaikkaa on 19 % kaikista vastanneiden yritysten työpaikoista. Eri seutukuntien erityispiirteet erottuivat työpaikkojen jakautumisessa eri toimialoille. Markkinatilanne ja asiakaslähtöisyys näkyivät selvästi; hevosharrastuksen lisääntyminen, matkailun kasvu ja ulkoistaminen koneurakoinnin hyväksi ovat toimialoja, jotka tarvitsevat myös maaseutuyhteisön ulkopuolelta asiakkaita. Kolme neljäsosaa vastaajista piti yrityksensä nykyistä taloudellista tilannetta hyvänä ja yli puolet näki tulevaisuutensa valoisana.