Ikääntyneen suunhoitopolkumalli osana kotihoitoa
Aikkila, Paula (2019)
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019060414746
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019060414746
Tiivistelmä
Ikääntyneiden määrä tulevaisuudessa kasvaa ja yhä useampi ikääntyy omat luonnonhampaat suussa. Tämä tuo haasteita ikääntyneiden hoitoon sekä suun terveydenhuoltoon. Kehittämistutkimuksen tarkoituksena on luoda suunhoitopolkumalli, joka sijoittuu ennaltaehkäisevään ja varhaisen puuttumisen malliin hoitotyössä. Tavoitteena on edistää ikääntyneiden suun terveyttä ja toimintakykyä moniammatillisella yhteistyöllä, joka on osa suunhoitopolun toimintamallia.
Suunhoitopolkumalli tuotettiin osana KÄRKI- hanketta ja yhteistyössä Pudasjärven, Taivalkosken ja Kuusamon kotihoidon sekä suun terveydenhuollon kanssa. Suunhoitopolkumallin toteutuksessa päädyttiin kehittämistutkimukseen, koska haluttiin testata sen toteutumista käytännössä. Pilotoinnin avulla selvitettiin suunhoitopolkumallin toteutuminen palvelutarpeen arvioinnin yhteydessä, sen ongelmakohtia ja kehittämisen tarpeita. Tutkimusaineistoa kerättiin avoimilla ja strukturoiduilla kysymyksillä. Webropol- ohjelman käyttöä hyödynnettiin sekä kyselyssä että tulosten analysoinnissa. Kyselyyn osallistuivat palvelutarpeen arvioijat, suunterveydenhuollon ajanvaraajat sekä hammaslääkärit. Taustatietoja asiakkaista kerättiin esitietolomakkeella palvelutarpeen arvioinnin yhteydessä.
Suunhoitopolkumallin pilotointiin osallistuvien asiakasmäärä vaihteli kunnittain. Asiakkaista yli puolet (65,1 %, N=66) kieltäytyi tarjotusta suunterveystarkastuksesta. Palvelutarpeen arvioijat sekä suunterveydenhuollon ajanvaraajat kokivat suunhoitopolkumallin kuormituksen työhön olevan pääsääntöisesti vähäistä. Hammaslääkäreiden osalta kuormittumista ei ilmennyt lainkaan. Suunhoitopolkumallin ongelmiksi mainittiin unohdukset kertoa asiakkaalle suunhoitopolkumallista, asiakkaan taloudellisen tilanteen olevan esteenä suun terveystarkastukselle, suunhoitopolkumallin sääntöjen epäselvyyttä ja vaikeutta löytää hammaslääkärille vapaata aikaa. Kehittämiskohteiksi suunhoitopolkumallissa ilmeni koulutuksen tarve sekä henkilökunnalle että ikääntyneille asiakkaille suunhoitoon liittyvistä asioista ja esitietolomakkeen kehittäminen. Yhteistyö eri ammattiryhmien välillä koettiin pääasiassa hyväksi. Suunhoitopolkumalli koettiin tärkeäksi tulevaisuudessa sekä suunhoitopolkumallin jäämisen pysyvästi käytäntöön toivoivat lähes kaikki vastaajista.
Suun terveystarkastus onnistui kaikille hammaslääkärin tarkastuksessa käyneille asiakkaille. Tämä tukee käsitystä siitä, että toimintakyvyn ollessa vielä hyvä, varhaisessa vaiheessa tehty suun terveystarkastus onnistuu. SOTE- uudistuksen myötä suunhoitopolkumallia on tarpeen kehittää osaksi Ikääntyneiden palveluita.
Suunhoitopolkumalli tuotettiin osana KÄRKI- hanketta ja yhteistyössä Pudasjärven, Taivalkosken ja Kuusamon kotihoidon sekä suun terveydenhuollon kanssa. Suunhoitopolkumallin toteutuksessa päädyttiin kehittämistutkimukseen, koska haluttiin testata sen toteutumista käytännössä. Pilotoinnin avulla selvitettiin suunhoitopolkumallin toteutuminen palvelutarpeen arvioinnin yhteydessä, sen ongelmakohtia ja kehittämisen tarpeita. Tutkimusaineistoa kerättiin avoimilla ja strukturoiduilla kysymyksillä. Webropol- ohjelman käyttöä hyödynnettiin sekä kyselyssä että tulosten analysoinnissa. Kyselyyn osallistuivat palvelutarpeen arvioijat, suunterveydenhuollon ajanvaraajat sekä hammaslääkärit. Taustatietoja asiakkaista kerättiin esitietolomakkeella palvelutarpeen arvioinnin yhteydessä.
Suunhoitopolkumallin pilotointiin osallistuvien asiakasmäärä vaihteli kunnittain. Asiakkaista yli puolet (65,1 %, N=66) kieltäytyi tarjotusta suunterveystarkastuksesta. Palvelutarpeen arvioijat sekä suunterveydenhuollon ajanvaraajat kokivat suunhoitopolkumallin kuormituksen työhön olevan pääsääntöisesti vähäistä. Hammaslääkäreiden osalta kuormittumista ei ilmennyt lainkaan. Suunhoitopolkumallin ongelmiksi mainittiin unohdukset kertoa asiakkaalle suunhoitopolkumallista, asiakkaan taloudellisen tilanteen olevan esteenä suun terveystarkastukselle, suunhoitopolkumallin sääntöjen epäselvyyttä ja vaikeutta löytää hammaslääkärille vapaata aikaa. Kehittämiskohteiksi suunhoitopolkumallissa ilmeni koulutuksen tarve sekä henkilökunnalle että ikääntyneille asiakkaille suunhoitoon liittyvistä asioista ja esitietolomakkeen kehittäminen. Yhteistyö eri ammattiryhmien välillä koettiin pääasiassa hyväksi. Suunhoitopolkumalli koettiin tärkeäksi tulevaisuudessa sekä suunhoitopolkumallin jäämisen pysyvästi käytäntöön toivoivat lähes kaikki vastaajista.
Suun terveystarkastus onnistui kaikille hammaslääkärin tarkastuksessa käyneille asiakkaille. Tämä tukee käsitystä siitä, että toimintakyvyn ollessa vielä hyvä, varhaisessa vaiheessa tehty suun terveystarkastus onnistuu. SOTE- uudistuksen myötä suunhoitopolkumallia on tarpeen kehittää osaksi Ikääntyneiden palveluita.