Museonäyttelyn moniaistisuus. Case: Josef Frank / Designmuseo

Abstract

Työn toimeksiantajana on Designmuseo ja työ on kohdistettu arkkitehti ja muotoilija Josef Frankista kertovaan kiertonäyttelyyn. Näyttely saapui Helsinkiin Itävallan taideteollisuusmuseo Austrian Museum of Applied Arts / Contemporary Art:ista (MAK). Työn toimintaympäristönä on museo ja työssä syvennytään näyttelyn moniaistisuuteen.

Työn tutkimuskysymyksenä on: Miten moniaistisuus voi toteutua Designmuseon järjestämissä näyttelyissä? Työ on tapaustutkimus ja sen tutkimusmenetelminä on käytetty työpajoja, museoalan ammattilaisten tutkimuskyselyä sekä muiden näyttelyiden benchmarkingia. Työssä edetään syventymällä kysymyksiin: Mitä toiveita näyttelyvierailijalla on moniaistisuuden lisäämiseksi Designmuseon näyttelyissä? Miten Designmuseon näyttelyiden moniaistisuutta voisi kehittää? Mitkä ovat Designmuseon näyttelyiden moniaistisuuden haasteet ja mahdollisuudet?

Moniaistisuus on aistikokemista, mikä syntyy samanaikaisesti useamman aistin välityksellä. Museonäyttelyn moniaistisuus rakentuu yleisimmin visuaalisuudesta. Työssä visuaalisuudella tarkoitetaan kuvan, esineiden, tekstin ja tilan vuorovaikutusta. Visuaalisuuden lisäksi moniaistisuuden elementtejä syntyy konkreettisesta tekemisestä, kuten koskettamisesta, tuntemisesta, kuulemisesta, haistamisesta tai maistamisesta. Tällaista tekemistä on mahdollista aktivoida muun muassa esineen, äänen, tuoksun tai hajun, syömisen tai teknologian välityksellä. Erilaiset moniaistisuuden elementit muovaavat aistikokemista ja lisäävät tätä kautta myös saavutettavuutta.

Työn keskeisimpinä tuloksina on, että Designmuseon näyttelyiden moniaistisuus rakentuu ensisijaisesti näkemiseen ja tuntemiseen liittyvistä elementeistä. Designmuseon näyttelyiden moniaistisuutta toivotaan lisättävän muilla konkreettisilla aistiyhdistelmillä tai elemen- teillä, jotka mahdollistavat aiheesta oppimista erilaisin aistein. Näyttelyvierailijat ovat kiinnostuneita osallistumaan näyttelyiden moniaistisuuden suunnitteluun tai muuhun näyttelyihin liittyvään toimintaan entistä aktiivisempina osapuolina. Moniaistisuuden haasteena on, että sitä lisätään näyttelyihin pelkän aistikokemisen vuoksi, ilman selkeää yhteyttä näyttelyiden sisältöihin. Mahdollisuutena on näyttelyvierailijoiden yllättäminen sekä sisältöjen avau- tuminen ja kiinnostavuuden lisääminen uusille vierailijaryhmille. Nämä onnistuvat näyttelyiden moniaistisuuden huomioinnilla läpi näyttelyprosessien. Työn kehittämisehdotuksina ovat moniaistisuuden huomioinnin sisällytys osaksi näyttelyryhmän jäsenten työtä, Tuotetaan yhdessä –työpaja sekä teemoitetut näyttelykahvit.

This thesis is made in co-operation with the Design Museum of Helsinki and it focuses on the touring exhibition of architect and designer Josef Frank. The exhibition is produced by Austrian Museum of Applied Arts / Contemporary Art (MAK). The thesis deals with the exhibition’s multisensory approach within a museum setting.

The main research question is: How is multisensory approach realized in the exhibitions of Design Museum? The thesis is a case study and the research methods include workshops, a questionnaire for museum experts, and benchmarking for other exhibitions. The thesis continues with the questions: What expectations do exhibition visitors have concerning the multisensory approach in the exhibitions of Design Museum? What steps could be taken in order to develop the multisensory approach in the exhibitions of Design Museum? What are the challenges and the opportunities of multisensory approach in the exhibitions of Design Museum?

In multisensory approach several senses are triggered simultaneously to create a singular experience. Typically, the multisensory approach in museum exhibitions is based on visual experiences. In this thesis visual experiences include interaction between imagery, items, text and space. In addition, multisensory elements include concrete actions such as touch- ing, feeling, hearing, smelling or tasting. Reactions to these elements can be activated, for example, through exhibition items, sounds, smells, eating or technology. Different multisensory elements shape the visitors’ sensory experiences and increase accessibility of exhibitions.

The central result is that in the exhibitions of Design Museum the multisensory approach is mainly based on elements related to seeing and touching. Multisensory approach can be furthered by concrete sensory combinations or multisensory learning-based elements. Visitors are interested in participating in the planning of exhibitions’ multisensory approach and other exhibition-related activity. The main challenge of multisensory approach is to guarantee that multisensory elements are based on content rather than trickery. The opportunities are being able to surprise exhibition visitors, and opening up exhibition content to new target groups. These opportunities can be materialized by including multisensory approach throughout the exhibition process. The development proposals of this thesis are the inclusion of multisensory approach as a part of the work of the exhibition team members and concepts of Producing Together workshop and Themed Exhibition Conversations.