Rappliance - palautinkisko : uudentyyppisen kuorsauksenestokojeen suunnittelu ja valmistus

Abstract

Opinnäytetyön tarkoitus on perehtyä kirjallisuuskatsauksen avulla uniapneakiskoihin ja lopuksi suunnitellaan ja tehdään uudenlainen koje, joka on toimiva, miellyttävä käyttää ja edullinen valmistaa. Työssä selvitetään myös millä periaatteella kuorsauksenestokojeet toimivat ja millainen vaikutus niillä on potilaaseen ja uniapneaan. Työn tavoite on parantaa hammasteknikoiden ja hammaslääkäreiden tietämystä uniapneakiskoista, niiden valmistuksesta, toiminnasta ja siitä miksi niitä tarvitaan.

Kuorsauksenestokojeet ovat yleistymässä kuorsauksen ja uniapneaoireyhtymän hoidossa. Uniapneaa sairastaa noin 3 % keski-ikäisistä miehistä ja 2 % keski-ikäisistä naisista, eli noin 150 000 suomalaista. Heistä 15 000:lla on vaikea uniapnea [Lahtinen 2002: 716]. Kojeita määrätään yhä useammissa tapauksissa keskivaikeasta ja vaikeasta uniapneasta kärsiville potilaille, jotka eivät siedä tai halua käyttää CPAP laitetta. (continuous positive airway pressure = jatkuva ylipainehengitys). Kojeita suositellaan myös lievästä uniapneasta ja voimakkaasta kuorsauksesta kärsiville potilaille, mutta ei kuitenkaan ensisijaisena hoitona. Ensisijainen hoito näille potilaille on painon pudotus ja nukkuma-asennon muuttaminen.

Monessa kuorsauksenestokojeessa käytetään tehdasvalmisteisia osia, joilla pidetään alaleuka protruusiossa. Tällaiset osat nostavat kojeen valmistuksen kustannuksia. Kojeet voivat olla myös epämukavia käyttää. Näiden seikkojen takia suunniteltiin uudentyyppinen kiskoratkaisu nimeltä Rappliance (Palautinkisko), joka sallii alaleuanliikkeet ja on edullinen valmistaa. Suomessa hammaslääkäreiden koulutukseen kuuluvat perustiedot uniapnean hoidosta, mutta syventävää koulutusta Suomessa tähän ei ole saatavissa.

The purpose of this thesis was to examine anti-snoring devices with the help of a systematic book review. The aim was to design and build a new kind a device that would be functional, comfortable to use and economical to manufacture. Another objective was to investigate the principles of these anti-snoring devices along with what kind of effect they have on patients and on sleep apnea. This thesis will provide dental technicians and dentists with important information on anti-snoring devices, their manufacture, functioning and why they are needed.

Anti-snoring devices are more and more popular in treating snoring and obstructive sleep apnea. Approximately 3 % of middle aged men and 2 % of middle aged women suffer from obstructive sleep apnea. This translates to approximately 150 000 Finns. Fifteen thousand of them have a severe sleep apnea. Anti-snoring devices are prescribed nowadays to more and more people who have a moderate or a severe sleep apnea and who cannot tolerate or do not want to use a CPAP device. These are also recommended to patients who suffer from mild sleep apnea and loud snoring, but not as a primary treatment. The recommended primary treatment to these patients is losing weight and changing their sleeping position.

Many of the anti-snoring devices use a factory manufactured component to keep the mandible in a protrusive position. These components increase the manufacturing expenses of these devices. Anti-snoring devices can also be uncomfortable to wear. Thus, a new kind a device called Rappliance (Returner appliance) was designed. It allows jaw movements and it’s cheap to manufacture. In Finland the education of dentists includes the basic knowledge of treating the obstructive sleep apnea syndrome but there are no advanced special studies available in Finland.