Theseus käyttökatko ma 22.4. klo 12 alkaen. Katko jatkuu 22.4. klo 15 asti ja on koko Theseuksen laajuinen. Lisäksi töiden käsittely ja syöttö on estetty ti 23.4. ainakin klo 12 asti.
Theseus service break from Mon 22.4. at 12:00. The break will last until 15:00 on Mon 22.4. and is Theseus-wide. In addition, processing and uploading of work will be blocked until at least 12:00 on Tue 23.4.
Pehmeiden maiden kesäaikaiset harvennusmahdollisuudet : Keitele Forestin Alajärven hankinta-alue
Eetu, Myllylä (2019)
Eetu, Myllylä
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019060615304
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019060615304
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää kesäaikaisia harvennusmahdollisuuksia pehmeillä mailla Keitele Forestin Alajärven hankinta-alueella. Työn toimeksiantaja oli Keitele Forest Oy. Kesäaikaisia harvennusmahdollisuuksia lisäämällä saataisiin työllistettyä enemmän metsäkoneita myös kesäaikaan ja vähennettyä työn sesonkiluonteisuutta.
Opinnäytetyö toteutettiin tapaustutkimuksena, ja se koostui kahdesta osiosta, maastotutkimuksesta sekä karttatutkimuksesta. Maastotutkimukseen kuului 13 maastokäyntiä tutkimusalueella sijaitsevissa talvileimikoissa. Tarkoituksena oli selvittää, olisiko leimikot mahdollista korjata kesäaikaan ja samalla selvittää Metsäkeskuksen laatiman korjuukelpoisuuskartan luotettavuutta.
Karttatutkimukseen kerättiin aineisto Keitele Forestin Alajärven hankinta-alueella tehdyistä puukaupoista. Korjuukelpoisuuden määrityksessä käytettiin apuna Metsäkeskuksen korjuukelpoisuuskarttaa. Sen avulla tehtiin korjuukelpoisuuden määritys kartalta. Korjuukelpoisuuskartan avulla selvitin, mitkä kohteet olisi mahdollista korjata kesäaikaan.
Opinnäytetyön teoriaosuudessa käsittelen korjuukelpoisuuteen vaikuttavia tekijöitä. Lisäksi esittelen Metsäkeskuksen korjuukelpoisuuskarttaa. Käyn läpi korjuukelpoisuuskartan laatimisen perusteet sekä esittelen aiheeseen liittyviä tutkimustuloksia. Käyn läpi myös puunkorjuukaluston varustelua pehmeille maille pintapuolisesti.
Tutkimustuloksissa todetaan, että tutkituilla kohteilla korjuukelpoisuuskarttaa voidaan pitää luotettavana. Tulosta ei kuitenkaan voida yleistää kattamaan kaikkia kohteita. Kesäaikaisia harvennusmahdollisuuksia on, mutta tarkkoja määriä ei tämän tutkimuksen perusteella voida sanoa.
Varsinkin korjuukelpoisuuskartan luotettavuutta tulisi tutkia laajemmalla alueella sekä aineistolla. Myös korjuukelpoisuuskartan kriteerit muun muassa kaluston osalta tulisi määritellä tarkemmin, jotta kartasta saataisiin vielä toimivampi työkalu. Nykyään korjuukelpoisuuskarttaa voidaan käyttää apuna suunnittelussa. Korjuukelpoisuus tulee vielä määrittää tarkemmin maastossa.
Opinnäytetyö toteutettiin tapaustutkimuksena, ja se koostui kahdesta osiosta, maastotutkimuksesta sekä karttatutkimuksesta. Maastotutkimukseen kuului 13 maastokäyntiä tutkimusalueella sijaitsevissa talvileimikoissa. Tarkoituksena oli selvittää, olisiko leimikot mahdollista korjata kesäaikaan ja samalla selvittää Metsäkeskuksen laatiman korjuukelpoisuuskartan luotettavuutta.
Karttatutkimukseen kerättiin aineisto Keitele Forestin Alajärven hankinta-alueella tehdyistä puukaupoista. Korjuukelpoisuuden määrityksessä käytettiin apuna Metsäkeskuksen korjuukelpoisuuskarttaa. Sen avulla tehtiin korjuukelpoisuuden määritys kartalta. Korjuukelpoisuuskartan avulla selvitin, mitkä kohteet olisi mahdollista korjata kesäaikaan.
Opinnäytetyön teoriaosuudessa käsittelen korjuukelpoisuuteen vaikuttavia tekijöitä. Lisäksi esittelen Metsäkeskuksen korjuukelpoisuuskarttaa. Käyn läpi korjuukelpoisuuskartan laatimisen perusteet sekä esittelen aiheeseen liittyviä tutkimustuloksia. Käyn läpi myös puunkorjuukaluston varustelua pehmeille maille pintapuolisesti.
Tutkimustuloksissa todetaan, että tutkituilla kohteilla korjuukelpoisuuskarttaa voidaan pitää luotettavana. Tulosta ei kuitenkaan voida yleistää kattamaan kaikkia kohteita. Kesäaikaisia harvennusmahdollisuuksia on, mutta tarkkoja määriä ei tämän tutkimuksen perusteella voida sanoa.
Varsinkin korjuukelpoisuuskartan luotettavuutta tulisi tutkia laajemmalla alueella sekä aineistolla. Myös korjuukelpoisuuskartan kriteerit muun muassa kaluston osalta tulisi määritellä tarkemmin, jotta kartasta saataisiin vielä toimivampi työkalu. Nykyään korjuukelpoisuuskarttaa voidaan käyttää apuna suunnittelussa. Korjuukelpoisuus tulee vielä määrittää tarkemmin maastossa.