Musiikin digitaalinen jälkikäsittely : – Electronica-teoksen tuotanto
Lauttalammi, Jami (2010)
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2010
Creative Commons Attribution-NonCommercial-NoDerivs 1.0 Suomi
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201005118896
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201005118896
Tiivistelmä
Insinöörityön tavoitteena oli esitellä digitaalisia äänen jälkikäsittelyn työkaluja ja niiden käyttöä musiikintuotannossa niin aloitteleville äänenkäsittelijöille kuin asiaan enemmänkin perehtyneille. Myös musiikintuotannon työnkulku kuvattiin havainnollisesti ja yksityiskohtaisesti.
Äänen aaltoluonteen ymmärtäminen ja työkalujen hallinta sekä oikeanlainen äänen tarkkailuympäristö mahdollistavat laadukkaan jälkikäsittelyn onnistumisen. Miksauksessa erityisen tärkeiksi osa-alueiksi osoittautuivat hyvin suunniteltu stereokuva, dynamiikan hallinta ja eri instrumenttien taajuuksien keskinäinen yhteispeli. Amatöörimiksauksen tunnistaa helposti selkeiden miksausvirheiden lisäksi efektien liiallisesta tai huolimattomasta käytöstä. Masteroinnissa keskitytään äänen viimeistelyyn, ja erityisesti teoksen toistuminen halutunlaisesti eri kuunteluvälineillä osoittautui ensiarvoisen tärkeäksi.
Työssä tuotettiin myös musiikkiteos tietokonetta työasemana käyttäen. Nykyaikaisten studio-ohjelmistojen ja ohjelmistolisäkkeiden ansiosta lopputuloksesta saatiin vakuuttavan kuuloinen, ja esimerkiksi taajuuksien tarkkailu spektrianalyysilla helpotti työskentelyä huomattavasti. Teoksessa jouduttiinkin tekemään paljon kompromisseja eri instrumenttien taajuuksien välillä, ja havaittiin, että yksittäisen instrumentin vahva sointi ei ole ensiarvoisen tärkeää, kunhan kokonaisuus kuulostaa hyvältä ja viimeistellyltä. Tärkeää oli tunnistaa teoksessa ne elementit, joiden haluttiin toimivan kappaleen kantavana voimana, ja niitä korostettiin erilaisin menetelmin.
Työn pohjalta valmistettiin Metropolia Ammattikorkeakouluun opetusmateriaalia PowerPoint-esityksinä. Koska mediatekniikan opintokokonaisuudessa ei ole perehdytty aiheeseen erityisen syvällisesti, voi insinöörityöstä olla paljon apua äänen jälkikäsittelyn havainnollistamiseksi opetuksessa.
Äänen aaltoluonteen ymmärtäminen ja työkalujen hallinta sekä oikeanlainen äänen tarkkailuympäristö mahdollistavat laadukkaan jälkikäsittelyn onnistumisen. Miksauksessa erityisen tärkeiksi osa-alueiksi osoittautuivat hyvin suunniteltu stereokuva, dynamiikan hallinta ja eri instrumenttien taajuuksien keskinäinen yhteispeli. Amatöörimiksauksen tunnistaa helposti selkeiden miksausvirheiden lisäksi efektien liiallisesta tai huolimattomasta käytöstä. Masteroinnissa keskitytään äänen viimeistelyyn, ja erityisesti teoksen toistuminen halutunlaisesti eri kuunteluvälineillä osoittautui ensiarvoisen tärkeäksi.
Työssä tuotettiin myös musiikkiteos tietokonetta työasemana käyttäen. Nykyaikaisten studio-ohjelmistojen ja ohjelmistolisäkkeiden ansiosta lopputuloksesta saatiin vakuuttavan kuuloinen, ja esimerkiksi taajuuksien tarkkailu spektrianalyysilla helpotti työskentelyä huomattavasti. Teoksessa jouduttiinkin tekemään paljon kompromisseja eri instrumenttien taajuuksien välillä, ja havaittiin, että yksittäisen instrumentin vahva sointi ei ole ensiarvoisen tärkeää, kunhan kokonaisuus kuulostaa hyvältä ja viimeistellyltä. Tärkeää oli tunnistaa teoksessa ne elementit, joiden haluttiin toimivan kappaleen kantavana voimana, ja niitä korostettiin erilaisin menetelmin.
Työn pohjalta valmistettiin Metropolia Ammattikorkeakouluun opetusmateriaalia PowerPoint-esityksinä. Koska mediatekniikan opintokokonaisuudessa ei ole perehdytty aiheeseen erityisen syvällisesti, voi insinöörityöstä olla paljon apua äänen jälkikäsittelyn havainnollistamiseksi opetuksessa.